Osa muslimeista laittaisi islamin lain Suomen lain edelle

Hanna Eriksson
Helsingin Sanomat

Pauliina Grönholm
Helsingin Sanomat

Video: Millainen on suomalaisen muslimiperheen avioliitto

Suomessa asuvan muslimin pitää perheoikeudellisissa kysymyksissä noudattaa islamilaista lakia, mikäli Suomen laki ja islamilainen laki ovat ristiriidassa. Näin vastasi lähes puolet Ihmisoikeusliiton tekemään kyselyyn vastanneista Suomessa asuvista muslimeista.

Suurin osa kyselyyn vastanneista muslimeista kuitenkin kannatti Suomen lain mukaista tulkintaa. Suomessa arvioidaan asuvan 35 000–40 000 muslimia. Kysymyslomake lähetettiin 500:lle, joista 75 vastasi kyselyyn.

Ihmisoikeusliiton pääsihteerin Kristiina Kouros mukaan Suomen lain ja islamilaisen perhelainsäädännön välillä on ristiriitoja erityisesti avioliittoikään, avioliittoon pakottamiseen, moniavioisuuteen ja lasten kurittamiseen liittyvissä asioissa.

Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta ei hyväksynyt lasten ruumiillista kurittamista.

Kouroksen mukaan merkittävin ero suomalaisen ja islamilaisen lain välillä on avioero-oikeudessa. Musliminaisille ei välttämättä myönnetä islamilaista avioeroa, vaikka se on hänelle Suomen lain mukaan myönnetty.

”Tällöin entinen aviomies voi esimerkiksi rajoittaa naisen liikkumisvapautta”, Kouros sanoo.

Hänen mukaansa ongelmiin pitäisi puuttua keskustelemalla islamilaisen lain tulkinnoista.

”Maltilliset tulkinnat voidaan sovittaa yhteen Suomen lakien kanssa. Monet naisten oikeuksia loukkaavat käytännöt pohjautuvat patriarkaalisiin tulkintoihin eikä niille löydy oikeutusta koraanista.”

Järjestettyihin avioliittoihin suhtautuminen jakoi vastaajat. Vanhemmat vastaajat ja muslimit jotka eivät harjoita uskontoaan suhtautuivat niihin selvästi kielteisemmin kuin nuoret uskonnolliset miehet.

Kolmasosa vastaajista piti järjestettyä avioliittoa hyvänä asiana. Avioliittoon pakottamista ei juurikaan hyväksytty.

Puolet vastaajista tunsi kuitenkin Suomessa asuvia muslimeita, joiden avioliitto on järjestetty, neljäsosa tunsi avioliittoon pakotetun ja yli puolet vastaajista tunsi jonkun, joka elää moniavioisessa suhteessa.

Joidenkin vastaajien kommenteista nousi esille ajatus, että moniavioisuudessa olisi kyse samasta asiasta kuin niiden suomalaisten kohdalla, joilla on vaimon lisäksi ”tyttöystävä”.

Kouroksen mukaan moniavioisuudesta puhuttaessa pitäisi kiinnittää huomio nimenomaan lasten asemaan.

”Lapset eivät saa jäädä vaille heille kuuluvia oikeuksia.”

Suurin osa vastanneista piti avioliittoa henkilökohtaisena asiana ja rakkautta ensisijaisena syynä avioliittoon.

Yli puolet vastaajista ajatteli, että avioliitto voidaan solmia, vaikka vanhemmat vastustaisivat sitä. Alle 25-vuotiaat olivat muita epävarmempia asiasta.

Kouroksen mukaan nuorten vastaajien muita jyrkemmät kannat tulivat esiin muissakin kysymyksissä.

”Nuoret turvautuvat usein jyrkempiin näkemyksiin kuin vanhempansa. Myös valtaväestössä on näin”, Kouros muistuttaa.

Lisää aiheesta:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi