Pääkaupunkiseudulle syntyy maahanmuuttajien keskittymiä

Kantaväestö on alkanut muuttaa pääkaupunkiseudulla pois alueilta, joilla asuu paljon maahanmuuttajia. Kehitys näkyy yksittäisissä kaupunginosissa selvänä vieraskielisten osuuden kasvuna. Esimerkiksi Espoon Suvelassa vieraskielisten osuus on kasvanut 7,6 prosentista 20,7 prosenttiin vuosina 2000–2009.

Tutkijat käyttävät ilmiöstä nimitystä "valkoisten pako". Kantaväestön määrä kutistuu poismuuton vuoksi, kun samalla maahanmuuttajien määrä ja osuus kasvavat syntyvyyden ja alueelle muuttamisen vuoksi.

Lisäksi kantaväestö on alkanut vältellä asuinalueita, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.

Kantaväestöllä tarkoitetaan niitä suomalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään suomea tai ruotsia.

Tiedot selviävät tutkija Katja Vilkaman valmisteilla olevasta väitöskirjasta. Hän on tutkinut muuttotilastoja, joista selviää, miten joillekin asuinalueille on muodostunut selviä maahanmuuttajakeskittymiä – esimerkiksi Espoon Suvelaan, Vantaan Länsimäkeen sekä Helsingin Kallahteen.

Keskittymiä on pääkaupunkiseudulla Vilkaman mukaan kaikkiaan kymmeniä.

Kehitys on Suomessa silti vielä alkuvaiheessa.

"Keski-Euroopassa tilanne on paljon pahempi. Myös Ruotsissa on lähiöalueita, joilla kantaväestö on vain pieni vähemmistö", Vilkama sanoo.

Kaupunkimaantieteen tutkijan Venla Berneliuksen mukaan Suomessa on käynnistynyt sama prosessi, joka alkoi muualla Euroopassa vuosia sitten. Vähäisen maahanmuuton ja pienten tuloerojen vuoksi kehitys alkoi täällä jälkijunassa.

"Suunta vaikuttaa selvältä. Eriytyminen lisääntyy koko ajan."

Euroopan ja Pohjois-Amerikan esimerkki osoittaa, että pitkälle päässeen eriytymiskehityksen pysäyttäminen on erittäin vaikeaa.

"Ellei mahdotonta. Puuttumisen aika on nyt", Bernelius sanoo.

"Valkoisten paossa" ei ole kyse pelkästään siitä, että maahanmuuttajat ja kantaväestö päätyvät asumaan eri alueille.

Maahanmuuttajat muuttavat usein kaupungin vuokrataloihin, joissa asuu jo valmiiksi esimerkiksi suomalaisia pitkäaikaistyöttömiä.

"Voidaan puhua asuinalueiden kurjistumisesta", Bernelius sanoo.

"Kyse ei siis ole vain etnisestä eriytymisestä. Eriytyneissä lähiöissä asuvat sekä huono-osaisimmat suomalaiset että huono-osaisimmat maahanmuuttajat."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi