Pahoinpitelyjä viime vuonna enemmän kuin koskaan

Viime vuoden rikostilastot näyttävät karuilta. Väkivaltarikoksista yleisimpiä eli pahoinpitelyrikoksia tuli poliisin tietoon ilmeisesti enemmän kuin koskaan. Helsingin Sanomien tarkastelemat rikostilastot ulottuvat vuoteen 1938. Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyiden määrä on kasvanut yhtäjaksoisesti jo vuosien ajan.

Ilmi tulleiden pahoinpitelyiden määrässä tapahtui poikkeuksellisen suuri harppaus vuosien 2006 ja 2007 välillä. Kaikki pahoinpitelyrikokset lisääntyivät yhteensä 12 prosenttia, törkeät pahoinpitelyt 16.

"Alkoholin kulutus on lisääntynyt. Se on näkynyt meillä selkeästi. Esimerkiksi naisten osuus tekijöistä on kasvanut", kertoo Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja, rikosylikomisario Kari Tolvanen.

Pahoinpitelymäärien pitkäaikainen nousu johtuu muun muassa ilmoitusalttiuden kasvusta, poliisin tehostuneesta toiminnasta, valvonnan lisääntymisestä julkisilla paikoilla ja lakimuutoksista.

"Todellinen väkivalta on kuitenkin myös lisääntynyt", Tolvanen sanoo.

Tutkijoiden ja poliisin mukaan kasvanut alkoholin käyttö on lisännyt ainakin törkeämpää väkivaltaa. Yli 25 vuotta väkivaltarikosten parissa töitä tehnyt Tolvanen sanoo, että teot ovat myös raaistuneet.

"Karkeasti voi sanoa, että ennen lyötiin puukolla kerran, nyt lyödään kymmenen kertaa."

Pahoinpitelyiden määrä näyttää edelleen nousevan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi–kesäkuussa tuli ilmi kaksi prosenttia enemmän pahoinpitelyrikoksia kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Törkeitä pahoinpitelyitä poliisi kirjasi kuitenkin vähemmän kuin edellisvuonna.

Myös raiskauksia ja henkirikoksen yrityksiä tuli poliisin tietoon ennätysmäärä.

Raiskauksia kirjattiin yli 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pidemmällä aikavälillä kasvu johtuu muun muassa siitä, että uhrit hakeutuvat yhä useammin poliisin pakeille, ja raiskauksesta on tullut virallisen syytteen alainen rikos.

Henkirikoksen yrityksiä tuli ilmi 41 prosenttia enemmän vuonna 2007 kuin 2006. Niiden määrä vaihtelee paljon vuosittain. Poliisin kirjaamisvaiheessa rajanveto henkirikoksen yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on usein tulkinnanvarainen. Nykyään yhä useampi uhri jää myös henkiin.

"Kaupungistumisen takia apu tulee nykyään nopeammin perille. Ensihoito on myös tehokkaampaa", kertoo tutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.

Varsinaisten henkirikosten määrä vaihtelee paljon vuosittain. Viime vuonna murhia ja tappoja kirjattiin 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Murhien määrä nousi peräti 55 prosenttia. Lukua kasvattivat Jokelan kouluammuskelu ja Pirkanmaan epäillyt insuliinisurmat.

Joidenkin rikosten määrä on lähtenyt vuosien saatossa laskuun. Törkeitä ryöstöjä tulee ilmi aiempaa vähemmän, sillä esimerkiksi pankkiryöstöt ovat nykyään harvinaisia.

Poliisi kuitenkin pelkää uusia väkivaltarikosmuotoja.

"Tiettyjen tahojen mukaan 'kunniamurhat' tulevat jonain päivänä meille Suomeen. Myös nuorten väkivallanteot kaduilla saattavat lisääntyä, sillä monet kantavat teräaseita mukanaan", Tolvanen sanoo.

Kaikkiaan poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on noussut yli kuusinkertaiseksi vuodesta 1938. Iso osa rikoksista jää edelleen pimentoon.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi