Pienissä kunnissa syntyy yhä vähemmän vauvoja

Suomalaisten pidentyvä elinikä ja muuttoliikkeen seuraukset näkyvät selvästi pienissä kunnissa. Vauvoja syntyy niissä entistä vähemmän, jos ollenkaan.

Vuodesta 1980 lähtien Suomessa on kirjattu yhteensä 72 kuntaa, joissa ei ole syntynyt kymmentä lasta enempää jonkin tilastovuoden aikana.

Sellaisten kuntien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla voimakkaasti.

Helsingin Sanomien selvityksestä käy ilmi, että 1980-luvulla tällaisia kuntia oli 36, 1990-luvulla 44 ja 2000-luvulla aikana 66.

Muuttoliikkeen asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro huomauttaa, että enintään kymmenen syntyneen asukkaan listalla on joka kuudes Suomen kunta. Tiedon pitäisi hänen mielestään räjäyttää kaikki esteet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tieltä.

"Tulos on hätkähdyttävä."

Hän korostaa, että väestönmuutosten pitkät kehityskaaret eivät seuraa kalenterivuosia, vaan ne tapahtuvat vuosikymmenien kehityksen tuloksena.

"Nyt 2000-luvulla niitetään sitä, mitä on kylvetty 1970-luvulta alkaen."

Pitkän kehityskaaren kannalta on Aron mukaan olennaista se, että suuri osa 2000-luvulla syntyneistä ja syntyvistä lapsista asuu alusta alkaen kaupunkiseuduilla, mikä on suuri muutos.

"1960-luvulla ja vielä 1970-luvun alussa suuri syntyneiden määrä ylläpiti väestönkasvua kaikissa maakunnissa voimakkaasta muuttotappiosta ja siirtolaisuudesta huolimatta."

Yhteisenä piirteenä näissä kunnissa on 1960-luvun lopulta asti jatkunut krooninen lähtömuuttotappio. Hedelmällisyysiässä olevat ikäluokat ovat lähteneet pois ja seuraukset näkyvät viipeellä syntyvyyden jatkuvana laskuna.

Esimerkiksi pohjoissavolaisessa Tervossa syntyvyys oli 1980-luvulla vuosittain 20–30, parhaimmillaan 36 vuonna 1987. Ensimmäinen kymmenen syntyneen vuosi kirjattiin 1995, ja 2000-luvulla kymmenen alitus on ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Samanlainen kehitys on koettu kymmenissä alle 2 000 asukkaan kunnissa. Yksittäisiä täpliä on merkitty yli 2 000 asukkaan kunnista Laviassa, Korsnäsissä, Puumalassa, Oravaisissa, Hirvensalmella, Kuhmoisissa ja Valtimolla.

Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan eteläsavolaisella Sulkavalla syntyi viime vuonna kahdeksan lasta. Sulkava on listalla ensimmäinen yli 3 000 asukkaan kunta.

Suomen pienimmässä kunnassa, ahvenanmaalaisessa Sottungassa, ei ole yhdeksänä vuonna syntynyt yhtään lasta, Turunmaan saariston Iniössä seitsemänä eikä Velkualla kolmena vuonna.

Muita nollavuosia on koettu vuodesta 1980 lähtien Kökarissa kahdesti sekä Kumlingessa, Vårdössä ja Getassa kerran.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi