Pikavipit velkaannuttavat pahoin osaa varusmiehistä

Nopeasti yleistyneet pikavippilainat ovat Pääesikunnan mukaan aiheuttaneet osalle varusmiehiä merkittäviä taloudellisia ongelmia. Vaikeuksia syntyy, kun pienituloiset varusmiehet eivät pysty maksamaan vippejä takaisin.

"Sadan euron pikavippi nousee muutamassa kuukaudessa hoitamattomana 300–400 euron suuruiseksi", puolustusvoimien sosiaalipäällikön Veli Särmäkarin laatimassa lausunnossa todetaan.

Pääesikunta kertoi ongelmista tällä viikolla oikeusministeriöön toimitetussa lausunnossa. Ministeriön pikavippityöryhmä pyysi lausuntoa kuultuaan, että ongelmia esiintyisi.

Lausunnossa viitataan joukko-osastojen sosiaalikuraattoreilta saatuihin raportteihin. Systemaattista arviota varusmiesten rahankäyttöongelmista ei Puolustusvoimissa ole viime vuosina tehty.

Varusmiesliiton puheenjohtajan Miikka Puton korviin pikavipeistä koituneita ongelmia ei ole kantautunut. "Ongelma on lähinnä se, että hyvin pienistäkin laskuista tulee varusmiehille maksuhäiriömerkintöjä, koska palvelusaikana niitä ei pysty järjestämään", Putto sanoo.

Pääesikunta on myös huolissaan siitä, että monet varusmiehet käyvät huonon toimeentulon takia loma-aikoinaan tilapäistöissä tai pyörittävät yritystä.

Pääesikunnan mielestä lomilla pitäisi levätä, koska lepäämättömyys on ongelma palvelusturvallisuuden kannalta. Asevelvollisuuslaissa on varusmiehiltä kielletty elinkeinon tai ammatin harjoittaminen.

Pääesikunta antoi lausuntonsa oikeusministeriön työryhmälle, joka valmistelee pikaluottoihin liittyvien lakien muuttamista vippien tarjonnassa ilmenneiden epäkohtien poistamiseksi. Työryhmä perustettiin viime syksynä.

Pääesikunta ehdottaa pikaluottojen tarjonnan rajoittamista. Lausunnossa mainitaan myös, että Suomesta puuttuu niin sanottu kansanpankki-malli, joka tarjoaisi nuorille kohtuuhintaisia 1–5 vuoden lainoja ilman vakuuksia. Sosiaalinen luototus ei ole läheskään kaikkien nuorten käytettävissä, lausunnossa todetaan.

Pikaluotto on yleensä lyhytaikainen, pienehkö laina, jonka voi ottaa nopeasti esimerkiksi kännykällä. Niissä on usein kova korko.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi