Pitävätköhän nuo Gallupin luvut nyt varmasti paikkansa?

Kysymys jää vaille vastausta

Eduskuntavaaleihin on kolmisen kuukautta aikaa, ja mielipidetiedustelujen vyöry alkaa. Taas kysytään, pitävätkö luvut paikkansa, miksi ne vaihtelevat ja kerrotaanko niistä oikein.

Kysymyksistä ensimmäinen on mukavin, sillä siihen ei voi vastata. Voi kuvitella, että on olemassa todellisuus, jota tälläkin sivulla julkaistu HS-Gallup yrittää mitata, mutta aivan varmasti ei ole lukuja, joihin sen tuloksia voisi verrata.

Vaalien tuloksiin näitä kyselyitä usein verrataan, mutta se on väärä mittari. Kannatustutkimuksen tekijä ei etsi vastausta kysymykseen, mikä on vaalitulos, vaan kysymykseen, mikä on puolueiden kannatus tutkimusajankohtana.

Tätä tietoa tutkija hakee valikoimalla tutkimuksen vastaajat siten, että tutkittava otos mahdollisimman hyvin vastaa maan äänestysikäisen väestön kokoonpanoa. Käytännön menetelmiä tämän saavuttamiseen on parikin, ja ne molemmat perustuvat tutkittavan otoksen kiintiöintiin vaalipiirin, iän ja sukupuolen mukaan.

Kumpikin menetelmä tuottaa otokseen virheitä, joita tutkija jälkeenpäin korjailee poistamalla vastaajia tai lisäämällä "haamuvastaajia". Se on hienovaraista hommaa, jossa on yritettävä säilyttää otoksen tasapaino.

Kun on kyse puoluekannatuksesta, voidaan korjata paitsi otosta myös mielipiteitä. Tiedetään, että kaikki ihmiset eivät kerro todellista kantaansa. Tutkimuslaitokset käyttävät siksi eri puolueiden kannatuksiin korjauskertoimia, joiden laadinnassa erityisesti edelliset vaalit ovat hyödyksi.

Suomessa julkaistavat kannatusmittaukset tekee yleensä jokin kolmesta yrityksestä. Helsingin Sanomat tilaa mittauksensa TNS-Gallupilta, joka tunnetaan myös nimellä Suomen Gallup. Muiden muassa Yle käyttää Taloustutkimusta ja MTV3 Research Internationalia.

Joskus eri laitosten mittausten tulokset näyttävät poikkeavan systemaattisella tavalla toisistaan. Se johtuu siitä, että eri laitokset korjaavat otoksia ja mielipiteitä systemaattisesti eri tavoilla. Kun halutaan tarkastella kannatuksen muutoksia, eri tutkimuslaitosten tuloksia ei voikaan verrata keskenään.

Sattumalle jää aina osuus, johon menetelmillä ei voi vaikuttaa. Sen vuoksi tutkimukselle arvioidaan myös luottamusväli eli virhemarginaali.

Tämän päivän HS-Gallupissa marginaali on vajaat kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa. Se pätee suuriin puolueisiin. Vähemmän suosituilla puolueilla luottamusväli on pienempi.

Esimerkiksi keskustan kannatusluku 23,7 voi siis olla suunnilleen välillä 21,8-25,6,

mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Luottamusväli lasketaan yleensä 95 prosentin todennäköisyystasolla. Se tarkoittaa, että jos tämä sama tutkimus tehtäisiin loputtomia kertoja uudestaan, 95 kertaa sadasta keskustan kannatus olisi välillä 21,8-25,6.

Tutkimustulosten julkaisemisessa on omia, viestimien kulttuurista johtuvia tapoja, joita kuulee etenkin tieteellisin perustein myös arvosteltavan.

Esimerkiksi: viestin julkaisee itse teettämänsä tutkimuksen aina komeammin kuin toisen viestimen teettämän tutkimuksen, aivan tuloksista riippumatta. Kyseessä on oma uutinen, jonka viestin saa ensimmäisenä julkaista. Samaa tapaa noudatetaan muissakin omissa uutisissa.

Juttuun on tehtävä otsikko siitä riippumatta, onko tuloksissa tieteellisesti ottaen merkittäviä muutoksia. Otsikko "Puolueiden kannatus ennallaan" voidaan lukea myös: "Ei mitään uutista tässä". Sellaistakin otsikkoa uutistoimitus joskus käyttää, mutta hyvin pitkin hampain.

Tutkimuslaitoksen raportissa on yhteenvedon lisäksi paljonkin taulukoitua tietoa otoksesta ja vastaajien mielipiteistä. Viestimestä ja käytettävissä olevasta tilasta riippuu, paljonko niistä julkaistaan.

Yleensä on tapana kertoa, milloin ja yleisesti ottaen millaisin menetelmin tutkimus tehtiin, suuriko oli otos ja mikä on suurin luottamusväli.

Haastateltaville esitettyjen kysymysten julkaiseminen olisi perusteltua, koska kysymyksen muoto vaikuttaa vastaukseen. Puoluekannatustutkimuksien yksinkertaiset ja vakiomuotoiset kysymykset kuitenkin usein jätetään pois.

Joskus kuulee väitettävän, että viestimet julkaisevat tai jättävät julkaisematta tilaamiaan mielipidetiedusteluja sen mukaan, miellyttääkö tulos tilaajaa.

Salaliittoteorioita ei kannata lähteä ruotimaan - mutta kerrottakoon nyt tässä, että Helsingin Sanomissa ilmestyy tämän jälkeen ennen vaaleja vielä kolme tutkimusta. Niiden julkaisuajankohdat on Suomen Gallupin kanssa jo sovittu. Kilpailusyistä päivämääriä ei julkaista etukäteen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi