Pohjois-Tapiolan ysiluokkalaiset eivät ole suvaitsemattomia

Joskus hyvä tarkoitus kääntyy itseään vastaan.

Näin taisi käydä, kun ideoimme sunnuntaitoimituksessa kirjoitusta jatkoksi viime viikkoina käydylle kouluväkivalta- ja kiusaamiskeskustelulle.

Tarkoitus oli yrittää hahmottaa, millaisista syistä koulussa voi joutua kiusatuksi ja toisaalta, miten saavuttaa toisten nuorten suosio.

Toimittajamme otti yhteyttä Pohjois-Tapiolan kouluun ja sai luvan haastatella koulun yhdeksäsluokkalaisia. Mukanaan hänellä oli kysymyslomake, joka jaettiin yhden luokan oppilaille opettajan valvonnassa.

Lomakkeen kysymykset olivat:

1) Millainen pitää olla ollakseen suosittu?

2) Millainen ei saa olla, ettei tule kiusatuksi?

3) Minkälaisiin ryhmiin (hopparit, hevarit, pissikset, fruittarit... yms) koulussanne 15-vuotiaat oppilaat jakautuvat?

Kuhunkin kysymykseen liittyi alakysymyksiä esimerkiksi suosituista tai epäsuosituista harrastuksista, pukeutumisesta ja aatteista. Lisäksi lomakkeessa tiedusteltiin, suostuuko oppilas tarvittaessa haastatteluun ja valokuvattavaksi juttua varten.

Vastausten perusteella syntyi kirjoitus, jonka otsikko oli "Yläkoulun laki". Jutun alaotsikko kuului: "Pohjois-Tapiolan koulun ysiluokkalaiset listasivat, mitä 15-vuotias ei saa pukea päälleen, kuunnella, harrastaa eikä kannattaa, jos haluaa pysyä suosiossa."

Juttu kirvoitti viestitulvan HS:n verkkosivuille. Moni lukija näytti ymmärtäneen, että kirjoituksessa oppilaat kertovat, millä perusteella he itse voisivat ryhtyä syrjimään toisia oppilaita.

Verkkokeskustelu ohjautui uralle, jossa kirjoituksessa esiintyviä ysiluokkalaisia syyteltiin muun muassa suivaitsemattomuudesta.

Kirjoituksen ymmärtämistä ei varmaankaan auttanut, että paperilehdessä ollutta kokonaisuuden toista osaa ei verkossa julkaistu. Tämän kirjoituksen otsikko oli: "Nuoriso ei ole raakaa, väkivaltaista eikä turmeltunutta."

On siis vielä paikallaan todeta: Pohjois-Tapiolan koulun ysiluokkalaiset kertoivat pyynnöstämme vain oman arvionsa siitä, mistä syistä joku voi joutua kiusatuksi.

Näin jälkikäteen on helppo sanoa: jutun tekotapa olisi pitänyt kertoa lukijoille selvemmin ja huolellisemmin. Näin olisi voitu välttyä väärintulkinnoilta ja paljolta mielipahalta.

Pahoittelemme ja otamme opiksemme.

Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen uutispäällikkö.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi