28.2.2006 14:44
Tietokirjailija ja tietotekniikkakonsultti Petteri Järvinen luonnehtii internetin esto-ohjelmia kompromissiratkaisuksi. Hänen mukaansa ohjelmista ei ikinä saada täydellisiä. Sen vuoksi on pohdittava, milloin esto-ohjelmasta saatava hyöty on riittävä, jotta sitä kannattaa käyttää.
"Esimerkiksi kouluympäristössä tai jossain tapauksissa kirjastoissa netin käyttöä voi mielestäni rajoittaa."
Järvinen muistuttaa, että esto-ohjelman voi kiertää. Ohjelmat saattavat helposti myös estää pääsyn aivan kunniallisille sivuille.
"Klassinen esimerkki on Pornaisten kunta, jonka sivulle esto-ohjelma ei päästänyt. Toinen esimerkki on aikuiskoulutuskeskus Adulta."
Sanapohjainen esto-ohjelma ei sallinut pääsyä yllämainituille sivuille, sillä nettiosoitteet sisälsivät englanninkieliset sanat "porn" ja "adult". Järvinen on havainnut myös muita puutteita: Juuri tsunamikatastrofin jälkeen esto-ohjelmalla varustetulla tietokoneella pääsi vaivatta selailemaan erittäin rajuja kuvia merestä nostetuista vainajista.
Järvisen mukaan suurin osa nykyisistä rajoitusohjelmista perustuu palveluntarjoajan ylläpitämille ja päivittämille estolistoille. Käyttäjä voi taas valita, minkä rajoitusohjelman tarjoamista kategorioista hän haluaa rajata saatavilta.
Työryhmä listasi keinoja suodattaa verkkosisältöjä lapsille turvallisiksi 28.2.2006
Karpela kannattaa internetin käyttörajoituksia lapsille 28.2.2006
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi