Professori: Yliopistolain valmistelu ala-arvoista

Yliopistolain valmistelu on esimerkki ala-arvoisesta lainvalmistelusta ja menettelytavoista, jotka ovat ongelmallisia demokraattisen oikeusvaltion perusarvojen kannalta, väitti Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Niklas Bruun puhuessaan Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton kevätseminaarissa Helsingissä perjantaina.

Seminaarissa pohditaan, onko yliopisto kallellaan ja mihin suuntaan.

Bruun muistutti, että paremman sääntelyn tavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan: lainvalmistelun avoimuutta ja vaihtoehtojen arviointia lisätään.

Vaikka myös yliopistolaki kuuluu paremman sääntelyn hankeluetteloon, on Bruunin mukaan vaikea ymmärtää, miten opetusministeriö on pyrkinyt täyttämään hallituksen velvoitetta lain valmistelussa.

Esimerkkinä Bruun mainitsi yliopiston henkilöstön palvelussuhteen. Virkasuhteen muuttamista työsuhteeksi ei ole kunnolla koskaan perusteltu eikä sille ole esitetty vaihtoehtoja lakiesityksessä.

"On suorastaan hätkähdyttävää, että asiasta täydellisesti vaiettiin, vaikka kysymys on niin tärkeä henkilöstön kannalta."

Muutos tarkoittaa Bruunin mukaan myös merkittävää työtaisteluoikeuden laajennusta. Sen jälkeen on mahdollista ryhtyä täysin laillisesti varsin tehokkaisiin työtaisteluihin kuten valintakokeiden tai kuulustelujen boikottiin.

Työsopimuslainsäädännön monet jäykkyydet on myös Bruunin mukaan tyystin unohdettu: "Se on kuin suoraan käsikirjasta jossa kerrotaan, miten pitää menetellä, jotta aikaansaadaan vakavia ristiriitoja työpaikoilla."

Toisena esimerkkinä Bruun mainitsi aikataulun kireyden, joka korostuu etenkin Aalto-yliopiston kohdalla. Yliopisto on ikään kuin perustettu ja rehtorikin valittu, vaikka lainsäädäntö ei vielä tunne säätiöyliopistotyyppiä.

"Eduskunnan tulisi siis ottaa kantaa siihen, minkälaisen hallintomallin perustuslakimme sallii, jotta perustuslain edellyttämä itsehallinto ja tutkimuksen ja opetuksen vapaus toteutuu myös säätiöyliopistossa."

Bruunin mukaan useimmat asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, ettei yliopistolakia esitetyssä muodossa voida hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

"Nämä ongelmat ovat olleet opetusministeriön lainvalmistelijoiden tiedossa pitkään, sillä he ovat kuulleet valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita, jotka ovat kertoneet heille yliopistolakiin liittyvistä perustuslain ongelmista."

Kaiken kaikkiaan hanke ei ole Bruunin mielestä ammattimaisesti valmistelu, mikä näkyy myös oikeustieteellisten tiedekuntien yhteisestä kirjelmästä eduskunnalle.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi