Professori: Ylisuuret päiväkotiryhmät lisäävät lasten aggressiivisuutta

Suomalaislapsia hoidetaan ylisuurissa päiväkotiryhmissä ja heidän hoitajansa vaihtuvat liian usein. Alle kolmivuotiaille ihanteellisin päiväkotiryhmän koko olisi vain 6–8 lasta, sanoo psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen Turun Sanomissa sunnuntaina.

Keltikangas-Järvinen kritisoi suorin sanoin suomalaista päiväkotijärjestelmää, joka antaa lapselle subjektiivisen oikeuden päiväkotipaikkaan. Professorin mukaan nykytiedon valossa lapselle pitäisi pikemminkin taata oikeus saada kasvaa kotona vähintään puolitoistavuotiaaksi.

Ylisuurissa päiväkotiryhmissä lasten aggressiivisuus voi lisääntyä. Riski on olemassa Keltikangas-Järvisen mukaan jo 12-lapsisissa ryhmissä. Riskiä ei vähennä edes se, että hoitajia on paljon.

"Kun sosiaalinen kenttä ei ole hallittavissa, lapsi ei voi oppia sosiaalisia taitoja, vaan turvautuu aggressioon. Kyse ei ole aikuisten taidoista, vaan ryhmän ominaisuudesta", Helsingin yliopiston professori Keltikangas-Järvinen sanoo.

Alle kolmivuotiaille perhepäivähoito olisi Keltikangas-Järvisen mukaan paras ratkaisu. Päiväkotiin lapsi on sosiaalisilta taidoiltaan valmis kolmivuotiaana, mutta silloinkin ryhmän koko pitäisi pysyä pienenä.

Keltikangas-Järvinen kritisoi päivähoitojärjestelmää kehityspsykologian tarjoaman tiedon unohtamisesta. Päivähoitojärjestelmä syntyi 1970-luvulla pakosta, kun entistä useampi äiti haluttiin palkkatöihin.

"Älyllinen rehellisyys edellyttää sen toteamista, että lapsi ei oikeutta päivähoitoon tarvitse, mutta yhteiskunta ja työelämä tarvitsevat."

Professori arvostelee myös tuoretta esitystä äitiys- ja vanhempainvapaiden uudesta jaosta. Stakesin ja tasa-arvoasioista vastaavan ministerin Stefan Wallinin (r) hellimä esitys ei perustu mihinkään tutkimustietoon, professori sanoo.

Keltikangas-Järvinen pitää mahdollisena, että kouluissa koko ajan yleistyvät levottomuudet ovat osin seurausta vääristä ratkaisuista päivähoidossa.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi