16.10.2007
Yritysjohtajaisät ovat ylivoimaisesti nihkeimpiä lähtemään perhevapaille lapsen syntymän jälkeen, mutta sotilaista miltei jokainen käyttää hoivatilaisuutta hyväkseen. Komentajakapteeni Jussi Mattila palasi maanantaina kolmen viikon isyyslomalta uuteen työpaikkaansa pääesikuntaan.
Neljäsosa kaikista isistä jättää käyttämättä kaikki oikeutensa
perhevapaisiin. Yritysten ylimmässä johdossa toimivista isistä lasten
hoitoon tarkoitetuista vapaista kieltäytyy lähes joka toinen.
Useimmin perhevapaita käyttävät julkisen sektorin virkamiehet, esimerkiksi sotilaat ja poliisit. Myös alle kymmenen prosenttia prosessityöntekijöistä jättää vapaansa käyttämättä.
Ahkeria perhevapaiden käyttäjiä ovat myös terveydenhuollon ammattilaiset sairaanhoitajista lääkäreihin.
Tietoja isien perhevapaiden käyttäjäkunnan perherakenteesta, ammateista ja palkkaustaustasta ovat ensi kertaa selvittäneet Kelan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Etlan tutkijat. Tuloksia on julkaistu uudessa Talous & Yhteiskunta -lehdessä.
Perhevapaaoikeutta hyödyntämättömiä isiä löytyy yritysjohtajien lisäksi runsaasti yliopistojen opettajista, taiteilijoista sekä maa- ja metsätaloudesta.
Tutkijat arvelevat, että hiukan sekavaa "passiivisten" ammattiryhmien joukkoa saattaa yhdistää suhteellisen vapaa työaika, jolloin oman työajan hallinta tekee mahdolliseksi osallistumisen perheen toimiin ilman muodollista perhevapaata.
Aikaisempien tutkimusten luomista mielikuvista poikkeaa se, että vähintään isyysloman pitävien isien listalla on runsaasti erilaisia teollisuuden ammattilaisia.
Joka viides palkansaajista ja vain joka kolmas yrittäjistä ei ole käyttänyt perhevapaita.
Pienistä yrityksistä jäädään huomattavasti harvemmin perhevapaille kuin suuremmista. Alle kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä 27 prosenttia isistä ei ole ollut isyys- tai perhevapaalla. Heidän osuutensa yli 250 hengen yrityksissä on 14 prosenttia.
Kaikkein suurituloisimmat jäävät perhevapaan ulkopuolelle käytännössä yhtä usein kuin kaikkein pienituloisimmat.
Erityisesti pienituloisuus johtaa siihen, että perhevapaita ei hyödynnetä samassa määrin kuin keskituloisissa perheissä.
Koulutustason noustessa vapaiden käyttöaste nousee. Alle viidennes isistä jättää käyttämättä isyys- ja vanhempainvapaan, jos isällä tai hänen puolisollaan on korkeakoulututkinto.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että perusastetta lukuun ottamatta koulutustasojen erot eivät ole kovin suuria, ja huomattava enemmistö isistä sijoittuu tutkimuksen kahteen keskimmäiseen koulutusluokkaan.
Perhevapaat vaikuttavat myös naisten ja miesten välisten palkkaerojen taustalla, koska valtaosan niistä pitävät naiset.
Lasten vaikutus naisten palkkakehitykseen näyttää Suomessa pääasiassa yhdenmukaiselta ulkomailta saatujen tutkimustulosten kanssa, eli myös Suomessa lapsilla on merkittävä negatiivinen vaikutus naisten palkkoihin.
Tutkijoiden mukaan näyttääkin siltä, että sukupuolten välisten palkkaerojen merkittävää kaventumista on vaikea saavuttaa ilman, että isät ottaisivat aiempaa suuremman vastuun lasten hoitamisesta.
Kaikkiaan perhevapaan käyttäjiä koskevan tutkimuksen aineisto käsitti yli 102000:n vuosina 2001-2004 syntyneen lapsen ja heidän vanhempiensa tiedot.
Enemmistö isistä vauvavapaalla vain viikkoja 17.12.2007
TIETOKULMAPerhevapaat Suomessa 17.12.2007
Lapset laitetaan entistä nuorempina päivähoitoon pääkaupunkiseudulla 22.10.2007
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi