13.8.2008 20:41
Meri Päivärinne ja hänen seitsemän kuukautta vanha Venla-tyttärensä.
Vauvat alkavat tunnistaa ilmeiden merkityksiä ja tunneilmaisuja noin puolen vuoden ikäisinä, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus. Hanke on osa Neurotieteen tutkimusohjelmaa (NEURO).
Vauvan kommunikointi ympärillä olevaan tapahtuu suurelta osin kasvojen kautta. Seitsemänkuisena vauva suuntaa jo tarkkaavaisuuttaan iloisia kasvoja voimakkaammin pelästyneisiin kasvoihin. Lapsi herkistyy kielteisille tunneilmaisuille ja alkaa vierastaa tuntemattomia aikuisia.
"Vauvalle kehittyy tavallaan varoitusjärjestelmä, jonka avulla hän tunnistaa uhkaavan tai pelottavan tilanteen ja valpastuu", Tampereen yliopiston tutkija Mikko Peltola kertoo.
Tutkimuksessa selvisi myös, että lapsen katseella on taipumus "juuttua" pelästyneisiin kasvoihin. Pelästyneen ilmeen havainnoimiseksi vauva tarvitsee koko pelästyneen kasvohahmon, pelkät pelästyksestä ymmyrkäiset silmät muuten neutraaleissa kasvoissa eivät riitä.
Peltolan mukaan vauvat oppivat lukemaan kasvoilta heti syntymästään lähtien.
"Vastasyntynyt erottaa äitinsä kasvot muista parin päivän ikäisenä. Vauva oppii toistuvien kokemusten myötä yhdistämään hymyn positiivisiin tunnekokemuksiin ja palkitseviin vuorovaikutuksiin. Lapsi ei osaa yhdistää vihaisia tai pelästyneitä kasvoja niiden takana oleviin merkityksiin ennen puolen vuoden ikää", Peltola sanoo.
Noin 15 minuuttia kestävissä testeissä vauva istui äitinsä sylissä ja katseli ruudulta kuvia. Vauvan päässä oli kokeen ajan huppu, joka välitti informaatiota emotionaalisen tiedon käsittelyyn erikoistuneista aivomekanismeista. Huone oli kuvaruutua lukuun ottamatta täysin pimeä. Äidin roolina oli istua mahdollisimman liikkumattomana testin ajan.
Hankkeesta saatava tiedon toivotaan edistävän mahdollisuuksia ymmärtää normaalin sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta kriittisten havaintotoimintojen kehittymistä.
Seitsemänkuinen Venla vastaa nauruun 13.8.2008
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi