Putin järjestää Haloselle suomalais-ugrilaiset pidot

MOSKOVA. Venäjän suomalais-ugrilaiset eivät ole koskaan saaneet niin paljon korkean tason huomiota kuin tänään, jolloin Venäjän ja Suomen presidentit ja Unkarin pääministeri kohtaavat Mordvanmaalla.

Vladimir Putin ehdotti Tarja Haloselle tutustumismatkaa suomalais-ugrilaisten alueelle ensimmäisen kerran 2005, jolloin marikansan sorto kuohutti Suomea ja vähän Eurooppaakin. Venäjän presidentti uudisti kutsunsa marraskuussa Helsingissä. Konkretiaa suunnitelmiin tuli kuitenkin vasta kesäkuussa, kun selvisi, että kohde on Mordvan tasavalta Volgan alueella.

Presidenttien päivä Mordvassa on tiivis. Ohjelmaan kuuluvat kahdenkeskinen tapaaminen ja illallinen, mutta suuren osan päivästä valtionpäämiehet omistavat Mordvassa järjestettävälle suomalais-ugrilaiselle festivaalille.

Putin, Halonen ja Ferenc Gyurcsany tutustuvat muun muassa käsityöläisnäyttelyyn ja kansallispukunäytökseen. He myös avaavat Mordvan pääkaupunkiin Saranskiin valmistuneen uuden kansallisen teatterin.

Illaksi valtionpäämiehet hurauttavat helikopterilla Staraja Terizmorgan mordvalaiskylään, jossa on luvassa kouluvierailu, käynti kulttuurikeskuksessa ja illallinen.

Ainutlaatuisen vierailun merkitystä Venäjän suomensukuisille voi arvioida ainakin kahdella tapaa.

Skeptisen katsantokannan mukaan Putin on laatinut kollegoilleen taitavan lavastuksen: iloisia käsityöläisiä, kansantansseja ja juhlahumua, jossa ongelmat jäävät taka-alalle. Saranskissa nähdään tuskin esimerkiksi pahoinpitelyjen uhreiksi joutuneita mariaktivisteja.

Putinin kutsun voi kuitenkin myös nähdä positiivisesti mahdollisuutena parempaan. Kyse on korkean tason huomionosoituksesta suomalais-ugrilaisille vähemmistökansoille, jotka ovat Venäjällä yleensä näkymättömiä.

Marin tasavallassa on ollut kyse marien poliittisen opposition nujertamisesta, mutta tyypillisesti Venäjän suomalais-ugrilaisten ongelmat ovat arkisempia. Kieliä puhuu yhä harvempi, eikä niitä opeteta samalla kielellä. Kulttuuri elää lähinnä maaseudulla, jota koettelee kova rakennemuutos.

Venäjä on luvannut tukea suomalais-ugrilaisia kansojaan Suomen kanssa 1992 solmitussa valtiosopimuksessa.

Merkillepantavaa on, että yksi suomalais-ugrilainen maa loistaa poissaolollaan Mordvassa. Viron johtoa ei ole kutsuttu tapahtumaan.

Mordvan maaseudulla pidätettiin viikonloppuna virolainen filmiryhmä. Viranomaisten mukaan sillä ei ollut kuvauslupaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi