RAY aikoo aloittaa oman nettipokerin

Raha-automaattiyhdistys RAY haluaa avata kansallisen nettipokerin. Teknisesti sillä on jo kaikki valmista hankkeen toteuttamiseksi.

Ainakin 120 000 suomalaista pelaa nettipokeria ulkomaisilla pokerisivustoilla. Suurin osa heistä on nuoria miehiä.

RAY:n arvion mukaan nettirahapeleihin valuu ulkomaille 100–150 miljoonaa euroa vuosittain. RAY tavoittelee vain osaa tästä potista, koska netissä se ei pysty kilpailemaan tasaväkisesti yksityisten yhtiöiden kanssa.

RAY:n laajentuminen verkkoon vaatisi muutoksen valtioneuvoston myöntämään rahapelilupaan, joka ei nykyisellään sisällä online-pelaamista.

Urheilu- ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r) uskoo, että Suomessa nähdään kansallinen nettipokeri jo tämän vuoden aikana.

Nettipokeri ja RAY ovat kuitenkin haasteellinen yhdistelmä, koska nopeatempoinen taitopeli aiheuttaa myös peliongelmia.

Nettipokeri oli pääsyy ongelmiin joka kymmenennellä niistä pelaajista, jotka vime vuonna ottivat yhteyttä peliongelmaisia auttavaan Peluuriin.

Kokeillaanpa pelaamista. Avaan nettiselaimen ja etsin pelisivuja. Heti löytyy yksi, jossa minulle luvataan sadan prosentin bonus. Tartun syöttiin. Avaan pelitilin Expekt-nimisessä rahapeliyhtiössä, lataan yhtiön nettipokeriohjelman tietokoneelleni ja siirrän luottokortiltani 50 euroa.

Kaikki tapahtuu muutamassa minuutissa, ja ohjeet ovat kätevästi suomeksi. Yhtäkkiä olen yhdessä yli 26 000 muun ihmisen kanssa virtuaalisessa pokerisalissa, jossa on käynnissä 1 264 turnausta. Emme kaikki ole maltalaisen Expektin asiakkaita. Expekt ohjaa lukuisten muiden rahapeliyhtiöiden tapaan asiakkaansa maailman kolmanneksi vilkkaimmalle pokerisivustolle iPoker Networkiin, joka sijaitsee Kahnawakeen intiaanireservaatissa Kanadassa.

Olen tohkeissani, että voin haastaa ihmisiä ympäri maailmaa.

Pelaan Texas Hold'emiä, joka on verkossa ylivoimaisesti suosituin pokeripeli. Texas Hold'emissä jokaiselle osallistujalle jaetaan kaksi korttia pimeänä käteen ja kaikille viisi yhteistä korttia pöytään. Voittaja on se, joka saa muodostetuksi näistä korteista parhaan pokerikäden – tai panostetuksi vastustajat ulos pelistä.

Osallistun kymmenen pelaajan sit & go -turnaukseen, pokeritermein sittariin. Jokainen maksaa kymmenen dollaria pottiin, ja lisäksi maksamme Expektille dollarin rakea. Rake on siivu, jonka pelintarjoaja ottaa joka kerta, kun ihmiset pelaavat toisiaan vastaan verkossa. Rakella peliyhtiöt käärivät rahansa nettipokerissa.

Hahmoni virtuaalisessa pokerisalissa on tummaihoinen, kalju mies, jolla on valtavia kultasormuksia ja aurinkolasit. Saan muiden pelaajien tapaan 1 500 pelimerkkiä eli chippiä, ja turnaus voi alkaa. Vastaani pelaavat muun muassa nimimerkit godteacher, babai83 ja acepotbelly.

Vasta kolme pelaajaa on pudonnut turnauksesta, kun saan suoran. All in, sijoitan kaikki pelimerkkini. Call, toinen pelaaja laittaa yhtä paljon merkkejä pöytään. Hän saa värin.

Olen ulkona turnauksesta.

Pelikassani hupenee parissa tunnissa kolmasosaan. Pelaan huolimattomasti ja tunnen olevani paisti. Sillä termillä pokerissa kutsutaan huonoja pelaajia.

Ainakin 120 000 suomalaista pelaa nettipokeria. Joidenkin arvioiden mukaan luku on jopa kaksinkertainen. Nyt myös Raha-automaattiyhdistys on alkanut kiinnostua tästä massasta.

RAY:llä on yksinoikeus kasinopeleihin Suomessa. Se on tarjonnut pokeria kasinonsa asiakkaille Helsingissä jo vuodesta 1995, mutta verkossa sitä ei ole näkynyt.

Nyt sillä on kaikki valmiina nettipokerin ja muiden rahapeliensä verkkoversioiden julkaisua varten.

Merkittävä syy on raha. RAY laskee, että nettirahapeleihin valuu ulkomaille 100–150 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä rahavirrasta se haluaa kääntää osan takaisin Suomeen.

Nettipokerissa RAY olisi tyytyväinen muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon vuodessa.

Ray ei edes tavoittele suurempaa osaa kakusta, koska ulkomaisten rahapeliyhtiöiden tuotteet ovat suomalaista houkuttelevampia. RAY:n nettipokeria voisi pelata vain Suomesta käsin, joten kävijämäärissä se ei pärjäisi ulkomaisille sivustoille. Suomen viranomaiset asettaisivat sille tiukat ehdot, joten se ei olisi aukikaan joka päivä vuorokauden ympäri.

Osittain tämän takia sisäministeriön arpajaislakityöryhmä on jo ehdottanut, että ulkomaisten rahapeliyhtiöiden toimintaa Suomessa rajoitettaisiin lailla.

Suomeen valmistellaan uutta arpajaislakia myös siksi, että EU-komission mielestä rahapelien monopolille ei löydy Suomen laista riittävästi perusteita. Työryhmä esittelee lakiehdotuksen sisäministeri Anne Holmlundille (kok) pääsiäisen jälkeen.

Suomessa rahapelimonopolilla onkin kummallinen kaksoisrooli: Valtio haluaa RAY:n haalivan itselleen suomalaisten pelaamat eurot, jotka käytetään esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja veteraanien tukemiseen. Monopoli ei kuitenkaan saisi tarjota liian houkuttelevasti liian houkuttelevia tuotteita, jotta haittavaikutukset eivät räjähtäisi käsiin.

"Uskon ja toivon, että tämän vuoden puolella nähdään kotimainen vastuullinen pokerisaitti, todennäköisesti Raha-automaattiyhdistyksen hoidossa oleva", sanoo kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r).

Mutta onko vastuullista nettipokeria edes olemassa?

Ensimmäinen nettipokeri avautui vuonna 1998. Sen jälkeen noste on ollut huima. Buumiin on vaikuttanut pokeriturnausten televisiointi.

Potin räjäytti yhdysvaltalainen kirjanpitäjä Chris Moneymaker vuonna 2003. Hän osallistui 39 dollarin hintaiseen nettipokeriturnaukseen, jonka voittaja pääsi pelaamaan Las Vegasiin epävirallisesta pokerin maailmanmestaruudesta World Tour of Pokerin pääturnaukseen.

Ulkomaiset rahapeliyhtiöt tarjoavat jatkuvasti näitä niin kutsuttuja satelliittiturnauksia, joista voi päästä pelaamaan isompiin liveturnauksiin.

Moneymakerin pokka piti ammattilaisten keskellä loppuun asti: hän voitti Las Vegasissa ja tienasi 2,5 miljoonaa dollaria.

Suomessakin on omat pokerisankarinsa. Tunnetuin heistä on Patrik Antonius, joka on voittanut pokeriturnauksissa miljoonia dollareita. Näkyvin taas on Ilari Sahamies, joka esiintyy netissä nimimerkeillä Ziigmund, Sutrakama ja Ilari_FIN. Hän on kuuluisa aggressiivisesta pelityylistään ja sitä seuraavista suurista voitoista ja tappioista. Sahamies pelaa paljon nimenomaan nettipokeria.

Toisinaan hän pelaa myös humalassa, kuten viime tammikuussa RAY:n Grand Casinolla Helsinki Freezeout -turnauksen finaalipöydässä. Sahamies hävisi kaikkien aikojen suurimman Suomessa jaossa olleen potin, yli 200 000 euroa. Silti hän kuittasi nelipäiväisen turnauksen kakkossijastaan yli 125 000 euroa.

Uusin kasvo kotimaisten pokerisankareiden listalla on 19-vuotias helsinkiläinen lukiolainen Jens Kyllönen, joka voitti helmikuussa lähes 880 000 euroa nelipäiväisessä European Poker Tourin turnauksessa Kööpenhaminassa.

Tällaiset pelaajat ja tarinat houkuttavat nettipokerin pariin ihmisiä, jotka haaveilevat isoista rahoista – ja uskovat kykyihinsä. He ovat eri porukkaa kuin lottoajat, jotka panevat toivonsa sattumaan.

Suurin osa pokerinpelaajista kuitenkin jää tappiolle, ja pokerissa voi hävitä hetkessä paljon. Voittavat pelaajat ovat voittavia pelaajia vain, koska toiset häviävät heille rahansa.

Yksi suomalaisten pokerinpelaajien grand old maneista on 41-vuotias Aki Pyysing. "Tiedän paljon pokeriammattilaisia, jotka esiintyvät voittavina pelaajina, mutta ovat urallaan tappiolla", hän kertoo.

Pyysing on perheenisä ja pokeriammattilainen. Myös hänen vaimollaan Johanna Pyysingillä on sama ammatti.

Suomalaisia pokeriammattilaisia on Pyysingin mukaan paljon: "Se on nelinumeroinen luku, mutta ensimmäistä numeroa en lähde arvailemaan."

Osasta heitä ei ole kuultu julkisuudessa koskaan.

"Se on erikoinen näkemys, että ei voi olla pokeriammattilainen, jos ei tienaa satojatuhansia tai miljoonia euroja. Minun mielestäni kriteeri ammattilaisuudelle on se, että ei välttämättä tarvitsisi tehdä muuta elääkseen", Pyysing sanoo.

Pyysing on kirjoittanut pokerista ensimmäisen suomenkielisen kirjan, Pokerin käsikirjan, josta on otettu jo viisi painosta. Hän lyttää täysin sen, miten mediassa on pokeria käsitelty.

"Pokeriuutisointia on kahdenlaista, joista molemmat ovat yhtä kritiikittömiä. Joko sisäministeriö antaa tuomitsevia lausuntoja, jotka painetaan lehteen sellaisenaan, tai sitten hömppälehdistö tekee sankaritarinoita pelaajista."

Pyysingille sopii mainiosti nykytilanne: hän pelaa päivätöikseen nettipokeria, käy toisinaan RAY:n Grand Casinolla ja muutaman kerran vuodessa ulkomailla pelaamassa. Hän sanoo, ettei tarvitse RAY:n nettipokeria mihinkään. Ulkomaisilla sivustoilla on enemmän tarjontaa ja paremmat ehdot paljon pelaavalle.

Ulkomaiset rahapeliyhtiöt ovat rantautuneet Suomeen tehdäkseen rahaa. Suomi on otollinen markkina-alue, koska täällä on totuttu käyttämään verkkopalveluita. Ja suomalaiset ovat pelikansaa.

Monet pokerin tarjoajat sponsoroivat menestyneitä pokerinpelaajia ja toisinaan myös pokeria pelaavia julkkiksia. Esimerkiksi peliyhtiö Unibetin tiimiin kuuluu muusikko Kim Herold.

Internetissä ulkomaisten rahapeliyhtiöiden sivuille löytää vaivattomasti jokainen, joka haluaa. Lisäksi internet on pullollaan lajitietoa tarjoavia suomenkielisiä sivustoja. Lisäksi Suomessa on kourallinen pelkästään pokeriin erikoistuneita lehtiä, jotka ovat täynnä ulkomaisten rahapeliyhtiöiden näyttäviä mainoksia.

Yhtiöiden mainonta Suomessa on ollut vuosia sisäministeriön syynissä. Käynnissä on jatkuva kissa ja hiiri -leikki.

Tähän asti yhtiöt ovat kiertäneet rajoituksia mainostamalla rinnakkaissivustojaan. Toisinaan mainoksissa ei mainita minkään sivuston osoitetta.

Pääasia on tietysti, että logo näkyy.

Tai sitten yhtiöt tuottavat itse sisältöä mediaan. Unibet sai kehittämänsä Pokeritähti-ohjelmaformaatin MTV Max -kanavalle. Ohjelmassa julkkikset, pokeriammattilaiset ja tavalliset pelurit kisasivat 50 000 euron voittopotista.

Viime syksynä SubTv:n Big Brother -ohjelmassa pelattiin Texas Hold'emiä, koska yksi ohjelman rahoittajista oli maailman suosituin pokerisivusto PokerStars.

Uuden arpajaislain väliraportissa ehdotettiin rahapelien mainostamiselle jatkossa uhkasakkoa, joka koskisi myös mainosten julkaisijoita.

Ehdotuksen takia esimerkiksi MTV3 on nyt muuttanut suhtautumistaan pokeria tarjoavien yhtiöiden tempauksiin. Pokeritähdestäkään ei nähdä enää seuraavaa tuotantokautta.

Oma lukunsa on Ålands Penningautomatförening PAF, joka kerää varoja Ahvenanmaalla aivan samalla tavalla kuin RAY tai Veikkaus mantereen puolella. PAF:llä on Ahvenanmaan maakuntahallituksen lupa järjestää rahapelejä Ahvenanmaalla, laivoilla ja internetissä. Sillä on valikoimissaan myös nettipokeri.

Mantereen puolella PAF on ollut jatkuvissa kahnauksissa. Valtakunnansyyttäjä katsoi tammikuussa, että PAF ei saa markkinoida muualla Suomessa, mutta jätti silti syytteen nostamatta.

PAF onkin jo laajentanut toimintaansa muualle Eurooppaan ja tarjoaa palveluitaan myös espanjaksi.

RAY:n Grand Casinolla on alkamassa kansanedustajien sököturnaus. RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre kertoo parillekymmenelle kansanedustajalle, että RAY haluaa verkkoon. Vielä viime keväänä RAY:ssä oltiin julkisesti ajatusta vastaan.

"Se on enää teistä kiinni", Mönkäre mainostaa. Kansanedustajia tuntuu kiinnostavan enemmän sökömittelö.

Mies, joka on viemässä Raha-automaattiyhdistystä internetiin, saapuu juhlavaan tilaisuuteen pari tuntia myöhässä.

Janne Peräkylä aloitti RAY:ssä kasinon kassanhoitajana vuonna 1993. Vuoden alusta hän on ollut rahapelitoimen johtaja. "Pokerimarkkinat ovat liiketaloudellisesti ajateltuna kypsät markkinat, jotka käyvät koko ajan aggressiivisemmiksi", hän sanoo.

Mutta RAY:lle kyse ei ole pelkästään bisneksestä. Sen tavoite on rahapelien kokonaishallinta: RAY haluaa parantaa pelaajien oikeusturvaa sekä rajoittaa pelaamisesta aiheutuvia ongelmia. Sen takia RAY ei maksaisi osaa rakeista takaisin pelaajille tai houkuttelisi asiakkaita bonuksilla.

Toisin kuin voisi kuvitella, ulkomaiset peliyhtiöt toivottavat RAY:n tervetulleeksi nettiin. Syy on selvä: kansallisen nettipokerin avaaminen lisäisi suomalaispelaajien määrää, ja osa uusista pelaajista löytäisi myös ulkomaisten yhtiöiden sivuille.

Samalla ulkomaiset yhtiöt kuitenkin kritisoivat RAY:tä siitä, että se ei todellisuudessa yritä ehkäistä peliongelmia. Omasta mielestään ne puuttuvat peliongelmiin vähintään siinä missä suomalaiset rahapelimonopolit.

Toistaiseksi Suomen rahapelimonopolin näkyvin ponnistus peliriippuvuuden estämiseksi on peliongelmaisia auttava puhelinpalvelu Peluuri. Viime vuonna Peluuriin tuli yhteydenottoja noin 850 peliongelmaiselta ja 380 pelaajan läheiseltä.

Kansanedustajien sököturnaus päättyy. Voittaja Antti Vuolanne (sd) on aidosti ylpeä. "Tarvitaan vain herkkyyttä riskinottoon. Kun on hyvät kortit, silloin pitää antaa palaa", hän analysoi suoritustaan.

Vuolanne istuu hallituksessa Elämä on parasta huumetta- ja Tukiranka-yhdistyksissä, jotka saavat avustusta RAY:ltä.

Myös Vuolanne haluaa RAY:n internetiin. "Kansainvälistyvässä maailmassa ei voi työntää päätä puskaan ja ajatella, että kaikki on entisellään. RAY:lle, jolla on hyvä tarkoitus, pitää antaa menestymisen mahdollisuus tässä uudessa tilanteessa."

Avoimimmin kansallisen nettipokerin puolesta liputtaa kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin. Pokerisivut.com-lehti valitsi hänet helmikuussa vuoden pokerinedistäjäksi. "Tuli hymypoikapatsasta muistuttava komea pysti. Aika paljon myönnetty henkilölle, joka ei itse osaa pokeria."

Wallin puolustaa rahapelien monopolia, koska se tuottaa valtiolle vuosittain noin miljardi euroa. Wallinin mielestä ongelma on nyt ainoastaan se, että suomalaisilta pokerinpelaajilta puuttuu "luotettava, kotimainen vaihtoehto".

Eduskunnan toisinajattelija on ahvenanmaalainen Elisabeth Nauclér (r). Hänestä rahapelimonopoleista voisi luopua, koska niiden suojelu on internetissä mahdotonta.

EU:ssa palvelut saavat liikkua vapaasti rajojen yli. Suomalaiset lainvalmistelijat ovat kuitenkin tulkinneet, että jäsenvaltio saa rajoittaa rahapelejä, koska niihin liittyy petosten ja sosiaalisten haittojen riski.

Monopoleja ylläpitävien valtioiden on osoitettava, että järjestelmä todella pyrkii vähentämään pelaamisesta aiheutuvia ongelmia: siis ehkäisemään ongelmapelaamista ja peliriippuvuutta. Tämän takia arpajaislakityöryhmä ehdotti peliautomaatteihin 18 vuoden ikärajaa.

Työryhmä ehdottaa myös, että monopoleille asetetut vaatimukset kirjataan lakiin tarkemmin. Näin ne täyttävät EU-komission ehdot – ja monopoli voitaisiin säilyttää.

Verkossa kansallisen monopolin suojeleminen vaatii rankempia toimia.

Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen uutisoi helmikuussa, että arpajaislakityöryhmä aikoo esittää rahansiirtojen estämistä ulkomaisille rahapeliyhtiöille. Arpajaislakihankkeen ohjaustyöryhmän puheenjohtaja, sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteeri Ilkka Oksala tyrmää ajatuksen. Aiheesta ei ole hänen mukaansa edes keskusteltu.

Toinen vaihtoehto lopettaa ulkomaisten rahapeliyhtiöiden toiminta Suomessa olisi estää pääsy niiden sivuille.

"Kuulostaa kyllä vieraalta nyky-yhteiskunnassa", ministeri Wallin kommentoi.

Sisäministeriön arpajais- ja asehallintoyksikön päällikkö, hallintoneuvos Jouni Laiho ei luovuta. Hänen näkemyksensä on, että ulkomaisten rahapelien tarjoaminen netin välityksellä Suomessa on laitonta, vaikka se olisi yhtiön kotimaassa laillista. "Jos myrkyn myyminen on kiellettyä kioskissa, ei siitä tule laillista, jos se tehdään netin välityksellä", hän sanoo.

Juuri tällaisilla lausunnoilla Laiho on raivostuttanut suomalaiset pokerinpelaajat ja saanut kutsumanimen Herra Monopoli.

Minä en kuitenkaan tee mitään Suomen lakien vastaista, kun jatkan pelaamistani Expektillä. Ilmaiseen tervetuliaisturnaukseen on ilmoittautunut 61 pelaajaa. Potissa on tuhat dollaria.

Lähes kolmen tunnin pelaamisen jälkeen sijoitun viidenneksi ja voitan 80 dollaria. En ole vielä pelannut tarpeeksi, jotta olisin ansainnut minulle ensitalletuksestani luvattuja bonuksia. Pitäisi pelata lisää.

Wallin sanoi kannattavansa vastuullista kotimaista nettipokeria. Ongelma on se, että kotimainen nettipokeri todennäköisesti lisää pelaajien määrää, kuten Ruotsissa on jo käynyt. Samalla lisääntyy myös peliriippuvaisten määrä.

Peliriippuvaisia on sosiaali- ja terveysministeriön toissavuotisen arvion mukaan yli 40 000. Peluurin kehittämispäällikön Tapio Jaakkolan mukaan nettipokerissa ongelmapelaajien osuus on suhteellisesti suurempi kuin monessa muussa pelissä.

"Nettipokerissa on kaikki ominaisuudet, jotka aiheuttavat peliriippuvuutta. Se on nopeatempoinen taitopeli, joka on helposti saatavilla", hän sanoo.

Jaakkola ei vastusta RAY:n nettipokeria, mutta ei pidä sitä tarpeellisenakaan.

Valtiolla on kuitenkin suuri kiusaus aloittaa kansallinen nettipokeri, koska peliongelmaisten hoitoon käytetyn rahan määrä on todella pieni verrattuna RAY:n tuottoihin, joista sataa hyvää moneen laariin. Viime vuonna RAY tuotti valtiolle yli 460 miljoonaa euroa. Se antoi sosiaali- ja terveysministeriön peliongelmiin liittyvään tutkimustyöhön, Peluurille ja peliriippuvaisille suunnattuihin projekteihin yhteensä runsaat 1,5 miljoonaa euroa.

RAY:n pelitoimenjohtajan Janne Peräkylän ajatus on, että tulevaisuudessa RAY:n jokainen peliautomaatti, nettipelit ja kasino voisivat olla verkon välityksellä kytkettynä toisiinsa. Se olisi Peräkylän mielestä RAY:n tavoittelemaa pelaamisen kokonaishallintaa.

"Tämä mahdollisuus yhteiskunnan kannattaisi hyödyntää."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi