Rahaa on, mutta löytyykö tahtoa?

Suomalaisten kyky ostaa oma asunto on laskenut jo yhtä heikoksi kuin lamavuosina, paljastaa Nordean tuore ostokykyindeksi. Helsinkiläiseltä kotitaloudelta kuluu keskihintaisen asunnon lainanhoitoon runsaat 600 euroa kuukaudessa enemmän kuin porilaiselta.

Moni joutuu luopumaan haaveistaan ostaa oma asunto ja siirtyy suosiolla vuokralle. Vuokra-asunnon löytäminen saattaa olla pian kiven alla. Pääkaupunkiseudulla kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto on käytännössä loppunut kokonaan.

Työministeriö arvioi, että tänä vuonna Suomeen tulee töihin 40 000 ulkomaalaista. He tuskin ensimmäisenä ostavat itselleen asunnon.

Käykö meille taas niin kuin vuosituhannenvaihteessa? Helsinkiläisen vuokra-asunnon näytössä tungeksii viisikymmentä epätoivoista ihmistä, ja asunnon omistaja voi pyytää niin korkeaa vuokraa kuin ilkeää.

Kuinka moni muualla maassa asuva luopuu aikeistaan muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle, vaikka kotikunnassa ei olisikaan töitä?

Juhlapuheissa poliittiset päättäjät ovat kaikki samaa mieltä siitä, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudulle on ratkaisevaa koko maan talouden kannalta. Yksi tehokas keino helpottaa tilannetta olisi parantaa vuokra-asuntojen korkotuen ehtoja, mutta valtiovarainministeriön virkamiehet ovat toistaiseksi estäneet sen.

Valtion korkotuki vuokra-asunnoille on vähentynyt vuosi vuodelta ja oli viime vuonna vain 30 miljoonaa euroa. Samaan aikaan valtio tuki omistusasumista lähes 500 miljoonalla eurolla korkojen verovähennysoikeuden kautta. Näin runsaskätinen tuki siirtyy hintoihin ja on osaltaan pumpannut asuntojen hintoja pilviin Helsingin seudulla.

Olisiko nyt aika panna Valtion asuntorahaston miljardit likoon ja maksaa tukia niin, että vuokra-asuntotuotanto voidaan polkaista käyntiin?

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi