Ratkaisivatko naiset presidentinvaalit?

Kuusi vuotta sitten presidentinvaaleista puhuttiin paljon naisten vaaleina. Silloin presidentiksi nousi nainen, Tarja Halonen, ja selvä enemmistö vaaleissa äänestäneistä oli naisia.

Näissä vaaleissa valittiin myös nainen, Tarja Halonen, mutta nyt on hyvin vähän puhuttu naisten aktiivisuudesta. Ehkä sillä ei ole enää samaa merkitystä, mutta soitin kuitenkin oikeusministeriöön ylitarkastaja Jussi Aaltoselle ja kysyin, miten naiset ja miehet äänestivät presidentinvaalien toisella kierroksella.

Ennakkoäänestyksessä naiset olivat huomattavasti aktiivisempia kuin miehet. Naisia kävi posteissa ja muissa ennakkoäänestyspaikoissa 837 444 ja miehiä 633nbsp;251. Siis eroa oli runsaat 200 000. Ennakkoäänistä Tarja Halonen sai 53,9 prosenttia ja Sauli Niinistö 46,1 prosenttia.

Varsinaisena vaalipäivänä aktiivisuusero oli huomattavasti pienempi. Naisia kävi vaalipaikoilla äänestämässä 807 892 ja miehiä 777 989. Vaalipäivänä annetuissa äänissä Halonen ja Niinistö olivat lähes tasoissa.

Yhteenlaskettuna luvut ovat hyvin kuvaavat. Peräti 1 645 336 naista äänesti. Miesäänestäjiä oli vain 1 411 240. Ero naisten hyväksi oli 234 000.

Toisella kierroksella Halosen ja Niinistön lopullinen ääntenero oli 112 886.

Äänioikeutettujen joukossa naisia on vain 130 000 enemmän, joten myös naisten äänestysprosentti oli selvästi korkeampi kuin miesten: naisista äänesti noin 78 prosenttia ja miehistä noin 72 %.

Näiden lukujen perusteella uskallan väittää, että nämäkin presidentinvaalit olivat naisten vaalit. Naiset äänestivät ensimmäisellä (250 000 ääntä enemmän) ja toisella kierroksella (234 000 ääntä enemmän) selvästi ahkerammin kuin miehet.

Tästä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, että naiset olisivat äänestäneet naisehdokasta ja miehet miesehdokasta. Tästä meillä ei ole vielä mitään tutkimustietoa. Mutta edellä selostettu lukusarja osoittaa kuitenkin sen, että naisten ja miesten aktiivisuudessa presidentinvaaleissa merkittävä – ehkä pysyvä – ero.

Olisi paikallaan tutkia, mistä siinä on oikein kysymys. Siinä olisi haastetta miestutkimukselle, jos sellainen tieteenala on olemassa.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi