Rauhanturvaajina kuolleet saivat muistomerkin

Hietaniemen hautausmaan Sankariristin aukiolle Helsinkiin kokoontui maanantaina, YK:n kansainvälisenä rauhanturvaajien päivänä, satakunta ihmistä.

Juhlapäivän ja Suomen 50-vuotisen rauhanturvaamishistorian kunniaksi aukiolla paljastettiin operaatioissa kuolleiden rauhanturvaajien muistomerkki.

Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan valmistama muistomerkki on kenttärovasti Seppo Kankaan mukaan ”avun kivi”, ja se kuvastaa kansainvälistä läheisenvastuuta, jota suomalaiset rauhanturvaajat ovat kantaneet koko rauhanturvaamisen historian ajan.

”Jokaisella kansalaisella ja ihmisellä on oikeus rauhalliseen ja turvalliseen elämään omassa maassaan”, Kangas totesi puheessaan.

Muistomerkin paljastamistilaisuutta  oli tullut seuraamaan Suezilla ensimmäisessä rauhanturvaamisoperaatiossa palvellut Åke Nykänen.

”Kaikki kaverit tulevat täällä mieleen”, kertoi Nykänen tunnelmiaan.

Vaikka rauhanturvaajat ovat perustellusti ansainneet sankarin maineen, Nykäsen mielestä aika rauhanturvaajana oli hänelle itselleen antoisinta.

”Me saimme paljon enemmän kuin annoimme, sillä saimme ystäviä, ja ystävyys kestää ikuisesti.”

Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähetettiin Suezille vuonna 1956. Siitä lähtien suomalaiset ovat olleet mukana 29 operaatiossa yhteensä noin 32.000 sotilaan voimin.

50 vuoden aikana operaatioissa on kuollut yhteensä 45 suomalaista rauhanturvaajaa, joista 14 palvelutehtäviä suorittaessa ja 31 liikenneonnettomuuksissa tai sairaaloissa.

Rauhanturvaajien vapaaehtoisesta auttamisenhalusta muistutti myös muistomerkin paljastanut puolustusministeri Seppo Kääriäinen. ”Tietoisuus riskeistä ei koskaan ole estänyt suomalaisia rauhanturvaajia.”

Kivestä valmistettu muistomerkki koostuu kolmesta osasta: kalliosta, kivimaljasta ja tekstikivestä.

”Yritin kerätä yhteen kaikki elementit, jotka kuvastavat rauhanturvaamista”, veistoksen luonut Matti Peltokangas kertoo vuoden kestäneestä prosessistaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi