Rehtorit: Pääsykoekirjojen panttaaminen ei järkevää

Hallitus on puuttumassa voimakkaasti yliopistojen opiskelijavalintoihin, vaikka valinnat kuuluvat myös uuden yliopistolakiesityksen mukaan yliopistojen autonomiaan. Niinpä ne haluavat pitää kiinni oikeudestaan valita opiskelijat parhaaksi katsomallaan tavalla.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) myönsi tiistaina hallituksen politiikkariihtä koskeneessa tiedotustilaisuudessa, että opiskelijavalinnasta päättäminen on oppilaitosten oma asia.

Hän kuitenkin sanoi myös, että nyt yliopistoilta pyydetään mahdollisimman pian sitoumukset siitä, että he asettuvat opiskelijavalinnassa hallituksen toivomille linjoille.

Vaade saada ylioppilaat nopeammin opiskeluiden alkuun on yliopistoille tuttu. Hallituksen tiistaina esittämiä konsteja, kuten pääsykoekirjojen julkaisemista vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen tai ylioppilastutkinnon suurempaa painoarvoa, ei yliopistokentässä pidetä kovin mielekkäinä.

Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja Krista Varantola ihmettelee, miksei uuteen lakiin edes yritetty palauttaa tepsiväksi koettua keinoa eli uusien ylioppilaiden suosimista lisäpistein.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies totesi menettelyn 2007 yliopistolain vastaiseksi. Varantolan mukaan "se oli hyvin turhauttava päätös".

"Uusien ylioppilaiden osuus valituista lähti heti laskuun kuin lehmänhäntä", hän kertoo Tampereen yliopiston kokemuksista.

Pääsykoevaatimusten panttaamista Varantola pitää vähintään kaksipiippuisena asiana, sillä lukioitten opinto-ohjaajat haluavat tietää niistä mahdollisimman varhain.

"Pääsykoekirjat vaihtuvat joka vuosi. Ei lukuaikaa voi tästä lyhentää, sillä luettavaa on sentään 600–800 sivua", sanoo Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kekkonen.

Kekkosen mukaan ylioppilastutkintoa hyödynnetään jo tarpeeksi, ja koe tarvitaan soveltuvuuden mittaamiseksi.

Varantolan mukaan pelkkä ylioppilastutkinto ei ole tarpeeksi erotteleva, kun hyviä pyrkijöitä on paljon.

"Tässä tarvitaan laajempaa näkemystä siitä, miksi opiskelijat sijoittuvat niin hitaasti haluamalleen alalle", Varantola viittaa siihen, kuinka uusista opiskelijoista suurella osalla on jo korkeakoulupaikka tai jopa tutkinto.

"Pitäisi voida puhua siitäkin, kuinka monta tutkinto-opinto-oikeutta opiskelijalla voi olla yhtä aikaa", Varantola sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi