Rekisteritietoja aiotaan karsia henkilötietovarkauksien pelossa

Kun tilintarkastaja Pekka Uotila veti kirjekuoresta esiin laskun, hän tiesi heti jonkin olevan vialla.

Kirjeen lähettäneen huonekaluliikkeen mukaan turkulainen Uotila oli ostanut kalusteita 2 500 eurolla ja ensimmäinen erä pitäisi maksaa pian.

"En ole koskaan ostanut osamaksusopimuksella, ja totesin, ettei tässä ole mitään tolkkua", Uotila kertoo.

Kun Uotila huomasi, ettei hän ollut koskaan käynyt kalusteet myyneessä kaupassa, hän marssi suoraa päätä poliisiasemalle.

Tutkinta osoitti, että Uotila oli joutunut niin sanotun identiteettivarkauden uhriksi. Rikollinen oli poiminut Uotilan nimen, henkilötunnuksen sekä osoitteen kaupparekisteristä ja tehnyt niiden avulla väärät henkilöpaperit.

"Ärsytti aika reippaasti", Uotila kertoo.

Identiteettivarkaudet ovat tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan nopeimmin yleistyvä rikollisuuden muoto esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Niillä tarkoitetaan tapauksia, joissa rikollinen huijaa vaikkapa kauppaa tai palvelujen tarjoajaa antamalla jonkun toisen ihmisen tiedot.

Aarnio arvioi Suomessa olevan tapauksia satoja vuodessa.

Huoli identiteettivarkauksista ja rikoksista, joissa käytetään apuna lukuisten julkisten rekistereiden henkilötietoja, onkin kasvanut viime vuosina.

Yksittäisillä henkilötiedoilla ei välttämättä saa vahinkoa aikaan, mutta yhdistelemällä eri rekisterejä tietomäärä voi paisua suureksi.

Sisäministeriö suositti vuosi sitten muutoksia siihen, miten julkisten rekistereiden tietoihin saa päästä käsiksi.

Muutoksia valmistellaan ainakin kaupparekisteriin. Hallitusneuvos Timo Pekkarinen kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä todennäköisesti esittää osoitetietojen jättämistä pois rekisteristä. Lisäksi henkilötunnuksen loppuosa jäisi pimentoon tavallisilta käyttäjiltä.

Eduskunnassa käsiteltävänä oleva väestötietojärjestelmän uudistus määrittelee entistä täsmällisemmin, miten rekisterin käyttäjiä pitää seurata.

Mielivaltaisesti tietoja ei saa kuitenkaan salata, sillä viranomaisten tiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mielestä julkisuusperiaatteesta täytyy pitää kiinni.

Elinkeinoelämä on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka helposti asuin- ja liikehuoneistojen pohjapiirrokset saa käsiinsä. Huoli on, että pohjapiirroksia käytettäisiin hyväksi varkauksien ja yritysjohtajien sieppausten suunnittelussa.

"On esitetty arvioita, että Schengen-alueen laajentuessa järjestäytynyt omaisuusrikollisuus laajenee", kertoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.

Pohjapiirrosten julkisuudesta ovat älähtäneet muutkin. Tuore pääministeri Matti Vanhanen (kesk) hämmästeli kolumnissa vuonna 2003, kuinka helposti hänen kotitalonsa rakennuspiirustukset ja tiedot tonttikaupoista pystyttiin hakemaan Nurmijärven kunnan rakennusvirastosta.

Pekka Uotilan tapaus kaksi vuotta sitten selvisi lopulta melko helposti – rikollinen oli saanut Uotilan nimissä vuokratulla autolla parkkisakot kotinsa lähellä.

Uotila kokee, että häneltä on viety jotakin.

"Ajattelin, että jotain minulta varastettiin, vaikka tiliotteella ei sitä näy koskaan", Uotila sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi