Rokotuksista kieltäytyminen toisi hävinneet taudit taas Suomeen

Suomalaiselle lapselle annetaan ennen kouluikää rokote yhtätoista eri tautia vastaan. Usko rokotuksiin on vahva, sillä peräti 97 prosenttia lapsista saa ne. Jos rokotusinto laskisi, Suomesta jo hävinneet taudit voisivat tulla takaisin.

Leviämisriski vaihtelee kuitenkin taudeittain.

Influenssaa vastaan riittää, jos noin puolet väestöstä on rokotettu.

"Länsimaisessa demokratiassa ihmisille ei voi kuitenkaan sanoa, että riittää kun naapurisi rokotetaan. Jos sikainfluenssarokotetta ei olisi ollut kaikille, olisimme varmasti nähneet tappeluja rokotusjonoissa", sanoo erikoistutkija Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:sta.

"Rokotus on aina vaakakuppiasia. Täytyy punnita hyödyt ja haitat", sanoo Leino.

Rokotuksista voi aina olla haittaa, mutta nykyisin haitat ovat yleensä lieviä, kuten kuumeilua, erilaisia allergiaoireita, ihon turvotusta ja kutinaa.

Ennen rokotteissa käytettiin yleisesti heikennettyä virusta tai bakteeria, jolloin riski sairastua itse tautiinkin oli olemassa. Nyt rokotteissa on useimmiten vain pieniä osasia viruksesta. Alkuaikoina 1800-luvulla isorokkorokotus saattoi johtaa kuolemaan.

"Rokotteiden yhteyttä vakaviin sairauksiin on silloin tällöin epäilty, mutta tutkimukset eivät ole vahvistaneet niitä", Leino sanoo.

Rokotuksiin päädytään, jos ne estävät sairastamista ja kuolemia niin paljon, että hyödyt ylittävät mahdolliset haitat.

"Länsimaissa ajatellaan yleisesti, että kaikki infektiokuolemat pitää pystyä estämään."

Herkimmin tarttuu tuhkarokko.

"Yksi tuhkarokkopotilas tartuttaa sairastamisensa aikana taudin kymmeneen muuhun ihmiseen", Tuija Leino kertoo.

Tuhkarokon kriittiseksi rokotuskattavuudeksi on tarttumisherkkyyden vuoksi määritelty 92–94 prosenttia. Jos yli viisi prosenttia väestöstä jäisi rokottamatta, tauti leviäisi.

Tuhkarokkoa vastaan rokotetaan kaikissa länsimaissa, mutta Keski-Euroopassa kattavuus on heikompi.

"Siellä puhkeaa silloin tällöin epidemioita. Myös rokottamattomat suomalaiset ovat saaneet siellä tartunnan", ylilääkäri Markku Kuusi THL:stä kertoo.

Tuhkarokosta voi saada vakavia jälkisairauksia kuten keuhkokuumeen ja aivosairauksia. Siihen voi myös kuolla. Tauti on aikuisille rajumpi.

Kurkkumätä ei ole niin tarttuva kuin tuhkarokko, mutta se on hyvin tappava ja siksi yksilölle iso riski.

Sen leviämisen estämiseksi kuitenkin riittää alhaisempi rokotuskattavuus. Vaikka todennäköisyys sairastua kurkkumätään on pieni, sitä vastaan rokotetaan, koska tauti on rankka.

Tuberkuloosia taas ei voi rokotteilla täysin voittaa. Siksi rokotuksia annetaan vain riskiryhmille.

"Tuberkuloosia pitää aisoissa myös hyvä yleiskunto ja hygienia", Leino sanoo.

Jäykkäkouristuksen tarttumisriski taas ei ole Suomessa enää suuri, koska ihmiset eivät asu enää karjan läheisyydessä. Sitä kuitenkin estetään rokotteilla, koska tauti on raju.

Tauti oli joitakin vuosia sitten yleinen Venäjällä, jossa suomalaisiakin sai tartunnan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi