Rotukoirat kärsivät kapenevasta perimästä

Rotukoirien perimät ovat kaventuneet huolestuttavan ohuiksi. Monen rodun geeniperimä on jo niin kapea, että jos kyseessä olisi luonnonlaji, sitä pidettäisiin uhanalaisena.

Perimän kaventuminen johtuu rotukoirien jalostuksesta, joka on perustunut sisäsiitokseen eli sukulaisten parittamiseen. Rotukoiran isä ja isoisä voivat olla sama koira, sillä jalostuksessa on käytetty jopa isä–tytär-parituksia.

Sisäsiitoksen takia tietyille sairauksille ja vioille altistavat geenivirheet ovat kerääntyneet tiettyihin koirarotuihin.

Rotukoirilla on runsaasti perinnöllisiä sairauksia, kuten syöpiä, sydänvikoja, epilepsiaa, silmäsairauksia ja nivelvikoja.

Ruotsalaisen vakuutusyhtiön Agrian kokoamassa tilastossa lyhytikäisimpien koirien joukossa on erityisesti suuria koirarotuja, kuten tanskandoggi ja dobermanni.

Myös Suomessa on koirarotuja, joissa vain 5–10:tä prosenttia uroksista on käytetty jalostukseen. Esimerkiksi rekisteröidyistä labradorinnoutajista puolet eli 19 545 koiraa oli saatu aikaan vain 116 uroksen voimin.

Yhdellä uroksella oli teetetty jopa 760 pentua. Keskimäärin näillä uroksilla oli 168 pentua. Kennelliitto rajoittaa vain naaraiden pentueiden määrää viiteen.

”Kun rotujärjestö on halunnut rajoittaa urosten jälkeläisten määrää, urosten omistajat ovat valittaneet”, sanoo tutkija Katariina Mäki, joka on selvittänyt urosten käyttöä koiranjalostuksessa Suomessa.

Koirankasvattajien äänekkään vastustuksen kohteeksi joutui tänä keväänä myös Kennelliiton luonnos uudesta jalostusstrategiasta.

Luonnoksessa muun muassa esitetään uroksille sadan jälkeläisen enimmäismäärää.

Koirien jalostuksesta ja suomalaisesta koirien geenitutkimuksesta kerrotaan lauantaina 8. toukokuuta ilmestyvässä Kuukausiliitteessä.

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi