Ruandan pääsyyttäjä: Suomen antama tuomio tuo uskottavuutta

12.6.2010 8:00

Mikko Paakkanen
Helsingin Sanomat

Antti Aimo-Koivisto / LEHTIKUVA

Kihlakunnansyyttäjät Tom Laitinen ja Leena Koivuniemi keskustelivat tauolla Ruandan valtionsyyttäjä Martin Ngogan kanssa Porvoon käräjäoikeuden istunnossa Ruandan korkeimmassa oikeudessa Kigalissa 21. syyskuuta 2009.

Ruandan pääsyyttäjän Martin Ngogan mukaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden perjantaina antama tuomio joukkotuhonnasta tuo uskottavuutta Ruandan oikeusjärjestelmälle. Käräjäoikeus tuomitsi Francois Bazaramban elinkautiseen vankeusrangaistukseen osallistumisesta kansanmurhaan Ruandassa vuonna 1994.

Ruanda antoi neljä vuotta sitten Bazarambasta kansainvälisen etsintäkuulutuksen. "Kun annamme pidätysmääräyksen, se joutuu aina testiin ulkomailla", Ngoga toteaa.

"Tuomio osoittaa, että me emme sepitä syytteitä emmekä keitä kokoon todisteita. Suomalaisella oikeudella on ollut mahdollisuus nähdä se."

Ruandan oikeusjärjestelmää on toisinaan arvosteltu epäoikeudenmukaiseksi. Esimerkiksi Suomi jätti viime vuonna Bazaramban luovuttamatta Ruandaan, koska oikeusministeriö pelkäsi, ettei hän saisi siellä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.

Koska Suomi ei luovuttanut Bazarambaa, Suomella oli velvollisuus tuomita hänet itse.

Ngoga kertoo, ettei hän odottanut elinkautista rangaistusta. Euroopan maat ovat muissa Ruandan kansanmurhaa koskevissa tapauksissa antaneet lievempiä rangaistuksia, hän sanoo.

Suomessa rangaistus joukkotuhonnasta voi olla vähimmillään neljä vuotta vankeutta. Lain sallima suuri vaihteluväli rangaistuksissa johtuu siitä, että joukkotuhontaan voi osallistua hyvin monella tavalla.

Joukkotuhonta on termi, jota Suomen rikoslaissa käytetään kansanmurhaan osallistumisesta.