Ruotsinkieliset kavahtavat kaksikielisiä kouluja

Kaksikieliset koulut eivät herätä innostusta suomenruotsalaisten keskuudessa.

"On meidän puoluelinjan mukaista, että ei lähdetä sellaiselle [kaksikielisen opetuksen] tielle", sanoo helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Maria Björnberg-Enckell (r).

Hän näkee suurimpana esteenä suomen ylivallan uhan. Ruotsi voisi jäädä vähemmistökielenä suomen puristuksiin kaksikielisessä koulussa.

Ruotsin ympäristöpuolueen entinen johtaja Maria Wetterstrand pahoitteli sunnuntain Hufvudstadsbladetissa, ettei Suomessa ole kaksikielisiä kouluja. Hänen mukaansa kaksikielisyyttä pitäisi vaalia myös koulutuksessa.

Suomessa on kielikylpykouluja, mutta laki ei tunne kaksikielisen opetuksen käsitettä.

"Pitäisi myös miettiä, passaavatko Lucia-juhlat ja muut siihen systeemiin. Molempien kieliryhmien pitää saada ilmentää koulussa omaa kulttuuriaan. Se olisi kaksikielisissä kouluissa aikamoinen haaste", sanoo Björnberg-Enckell.

Myöskään Helsingin ruotsinkielisen opetustoimen linjajohtaja Niclas Grönholm ei innostu kaksikielisen koulun perustamisesta.

Hänen mukaansa Helsingissä ruotsinkieliset lapset oppivat suomensa muutenkin, sillä nuorisokulttuuri suosii suomea.

"Kaksikieliset perheet täällä vaativat, että koulu todella on ruotsinkielinen. Että kieli kehittyy ja pysyy vahvana."

Opetusväen mukaan ongelmaksi voisi koitua myös pätevien opettajien löytäminen.

Lisää aiheesta tiistain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi