Ryhmätoiminta tuo vanhuksille pidempää ikää ja terveyttä

Ystäväpiiri vähentää tutkimusten mukaan selvästi yksinäisten iäkkäiden tarvetta sairaalahoitoon tai kotisairaanhoitoon.

Se myös kohentaa vanhusten muistia yhtä paljon kuin dementialääkkeet. Lisäksi vähenee ennenaikainen kuolleisuus.

Suomessa on kehitetty vanhuksille yksinkertaiselta näyttävää toimintaa, jolla on hämmästyttäviä vaikutuksia terveyteen. Vanhustyön keskusliiton kehittämä toiminta leviää kuntiin pitkin maata. Ensi syksynä ystäväpiirejä kokoontuu jo 20 paikkakunnalla.

Ystäväpiiriin kerätään yksinäiseksi itsensä tuntevia 70 vuotta täyttäneitä.

Toiminnan kautta "ystävystytään ja koetaan hyvää yhdessäoloa", selvittää projektipäällikkö Anu Mäkinen Vanhustyön keskusliitosta.

"Samanikäisten seura on tärkeää varsinkin vanhuudessa. Asioita voi jakaa senkin jälkeen, kun omia ystäviä kuolee."

"Ihmisissä tapahtuu muutos. Vanhukset voimaantuvat, palaavat syrjästäkatsojista oman elämänsä subjekteiksi", sanoo ystäväpiiriä kehittänyt ja tutkinut Helsingin yliopiston yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä.

Yksinäisyys lievittyy, mutta lisäksi tulee niin isoja terveysvaikutuksia, että ne yllättivät tutkijatkin. Ensimmäiset piiriläiset tutkittiin tieteellisen tarkasti, ja puolentoista vuoden kuluttua he tunsivat itsensä terveiksi ja tarpeellisiksi useammin kuin samanikäiset verrokit.

Heidän muistinsa koheni yhtä paljon kuin dementialääkkeillä. Sairaalahoitoa ja kotisairaanhoitoa he tarvitsivat selvästi vähemmän kuin vertailuryhmä.

Vaikutus myös säilyi: kolmen ja puolen kuluttua verrokkien kuolleisuus oli 2,5-kertainen piiriläisiin verrattuna.

Myöhempien ryhmien tulokset näyttävät yhtä hyviltä. Rahaa säästyy samalla, kun vanhusten kokema terveydentila ja hyvinvointi kohenevat.

"Sosiaalisella tuella voi vaikuttaa terveyteen huikeasti", Pitkälä päättelee. Hän korostaa, ettei tällaisia tuloksia tuo mikä tahansa askartelu. Keskeistä on ryhmien tavoitteellinen toiminta, joka tukee vanhusten omaa toimintaa ja elämänhallintaa.

Ryhmien toivotaan jatkavan keskenään kolmen kuukauden ohjatun toiminnan jälkeen. Niin näyttää myös tapahtuvan, Vanhustyön keskusliiton seuranta osoittaa:

"Yli puolet ryhmistä jatkaa. Runsaasti yli puolet ryhmäläisistä kertoo myös ystävystyneensä muiden ryhmäläisten kanssa", Mäkinen sanoo. Ja jos ei enää kokoonnutakaan, voidaan pitää yhteyttä muuten.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi