Säätyvaltiopäivistä eduskuntaan

 Ennen nykyisen kaltaisen eduskunnan perustamista kansakunnan edustajat kokoontuivat neljän säädyn – aateliston, papiston, porvareiden ja talonpoikien – muodostamille säätyvaltiopäiville.

 Oikeus olla ehdolla ja valita edustajia määräytyi sukupuolen, syntyperän, ammatin, asuinpaikan ja varallisuuden mukaan. Oikeus puuttuikin paitsi kaikilta naisilta myös suurimmalta osalta miehiä.

 Yhteiskunnallisen levottomuuden rauhoittamiseksi Venäjän keisari lupasi 1905 suomalaisille eduskuntauudistuksen. Laki siitä hyväksyttiin säätyvaltiopäivillä 1. kesäkuuta 1906.

 Uudistuksessa purettiin säätyjärjestelmä ja luotiin yksikamarinen eduskunta. Jokainen 24 vuotta täyttänyt sai vaaleissa yhden äänen ja myös oikeuden asettua ehdolle. Nykyisin ikäraja on 18 vuotta.

 Samalla maa jaettiin vaalipiireihin ja omaksuttiin niin sanottu suhteellinen vaalitapa, jonka perusteella eduskuntapaikat jaetaan ääniä saaneille ryhmille ja ehdokkaille.

 Uuden eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15.–16. 3. 1907, ja uusi eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran 23. 5. 1907.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi