lauantai 23.8.2014 | Signe, Varma  Onnittele e-kortilla
TAUSTA

Salailu voi johtaa metsärikoksiin

18.2.2008 20:02

Tutkija Juha Pykälä sai yllättäviä tuloksia, kun hän tutki metsälain toteutumista Lohjan lajirikkaissa metsissä.

Toisin kuin on luultu, laki ei käytännössä turvaa erityisen tärkeitä elinympäristöjä talousmetsissä.

Arvokohteiden sijainti ja koko on salaista tietoa. Miksi?

"Viranomaisen kannalta on paljon mukavampi, jos tieto on salaista", Pykälä sanoo.

Metsänomistaja ei voi esimerkiksi selvittää, onko omaan metsään merkitty kohde rajattu samoin kuin naapurilla.

"Salailu voi olla syynä siihen, että metsälakikohteiden kartoitusta ei ole otettu vakavasti", Pykälä arvelee.

Salailusta seuraa tutkijan mukaan paljon ongelmia. Kun metsänomistaja myy palstansa, tieto arvokohteesta ei ehkä välity uudelle omistajalle, koska se voisi vähentää kauppahintaa.

Tiedon salaaminen voi johtaa lainvastaisiin hakkuisiin, joita ei yleensä havaita ennen kuin metsärikos vanhenee. Virheitä on vaikea korjata ja vastuu rikkeistä hämärtyy.

Salauspäätös tehtiin vuonna 2001 maa- ja metsätalousministeriössä.

"Taustalla on 2000-luvun alun kiivaat ajat. Metsänomistajat pelkäsivät ympäristöjärjestöjen suoraa toimintaa. Omistajien järjestöt vaativat, että metsälakikohteiden pitää kuulua yksityisyyden suojaan", ministeriön metsäosaston ylijohtaja Aarne Reunala selittää.

MTK ja metsänomistajat pelkäsivät, että ympäristöjärjestöt löytäisivät enemmän arvokohteita kuin viranomaiset. Järjestöt tulisivat sitten kettinkeineen paikalle.

Metsänomistajien vaatimus päätyi ministeriön virallisiin ohjeisiin.

Oikeuskansleri otti asiaan kantaa 2003 sanoen, että käytäntö ei suoraan riko julkisuuslakia, "vaikka päinvastaistakin tulkintaa voidaan puoltaa".

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.

--%>