Sauli Niinistö on yksinäinen tähti

Uusi presidentti on juristi, jolta muistetaan lausahdus "puolivallaton leskimies".

Suomen 12. presidentiksi valittu Sauli Niinistö, 63, on toiminnan ihminen, jolle politiikka on käytännönläheistä ongelmien ratkomista eikä aatteista paasaamista.

Maailman parantaminen ei ole hänen leipälajinsa, ja hän esiintyy mielellään arkisesti. Tätä kuvasi hyvin Niinistön oma kommentti voiton hetkellä sunnuntai-iltana.

"Ei maailma tähän lopu, mutta ei se tästä alakaan", Niinistö lohdutti Pekka Haavistoa ja määritteli oman tilanteensa yhdellä virkkeellä.

Niinistö on pohjimmiltaan talousmies, jonka perusfilosofian mukaan haltuun uskotusta pitää huolehtia paremmin kuin omastaan, oli kyse sitten pikkukaupungin, maan tai eduskunnan taloudesta.

Tarkan miehen maine on tuonut Niinistölle suosiota, varsinkin kun hän on onnistunut samalla antamaan vaikutelman, että hän itse on päivänpolitiikan yläpuolella.

Salosta kotoisin oleva Sauli Väinämö Niinistö ei viitsinyt pinnistellä koulussa, mutta pääsi lukemaan oikeustiedettä Turun yliopistoon ja valmistui varatuomariksi vuonna 1977.

Juridiikkaan Niinistö jäi koukkuun. Hän on kuvannut, miten monimutkainen oikeusjuttu on kuin palapeli, jonka ratkaiseminen tuo älyllistä tyydytystä.

Niinistö lähestyy vieläkin asioita juridiikan kautta, ja se tuo hänen puheeseensa usein vaikeaselkoisuutta.

Oman lakiasiaintoimiston perustanut Niinistö houkuteltiin Salon kunnallispolitiikkaan. Hän pyrki kahdesti eduskuntaan ennen kuin hänet valittiin vuonna 1987.

Eduskunnassa Niinistöllä oli muutamia luottoystäviä, joiden tukemana hän alkoi erottua kokoomusryhmässä. Hän pyrki näkyviin tehtäviin ja onnistui nousemaan arvostetun perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi juuri silloin kun valiokunta valmisteli lausuntoa ministeri Kauko Juhantalon (kesk) koplauksista.

Vuonna 1994 Niinistö nousi kokoomuksen puheenjohtajaksi Pertti Salolaisen jälkeen. Puolue oli sisäisesti hajalla, kannatus oli laskusuunnassa, ja talous nilkutti.

Tuoreen puheenjohtajan elämä kääntyi raskaimmalla tavalla: hänen vaimonsa Marja-Leena kuoli liikenneonnettomuudessa matkalla kokoomuksen vaalikampanjan avaukseen 1995.

Niinistö itse on kuvannut vaimonsa kuoleman jälkeistä aikaa pakahduttavasti kirjassaan Viiden vuoden yksinäisyys. Tuore leski tuli valituksi eduskuntaan, kokoomus nousi vaalitappiosta huolimatta Paavo Lipposen (sd) sateenkaarihallitukseen, ja edessä oli vääjäämättä ministeripesti.

Kotona Salossa oli kaksi poikaa, joiden yksinhuoltajana, vanhan äitinsä avustuksella, Niinistö tarpoi eteenpäin.

Perhesyistä hän toimi vajaan vuoden oikeusministerinä ennen valtiovarainministerin työlästä tehtävää.

Rahaministerinä hän oli kärsimätön kovanaama, joka veteli rukseja muiden ministereiden budjettilisäysten yli Lipposen suojelevan katseen alla. Valtiontalous käännettiin hänen ennätyspitkällä ministerikaudellaan 1996–2003 alijäämäisestä ylijäämäiseksi, ja kansa oppi iltauutisista tuntemaan hänen haukahtelevan puhetapansa ja varsinaissuomalaisen nuottinsa.

Kokoomus rukoili Niinistöä presidenttiehdokkaakseen jo vuoden 2000 vaaleihin. Monien harmiksi ja järkytykseksi hän kieltäytyi kertoen olevansa puolivallaton leskimies.

Enää 2003 eduskuntavaaleissa Niinistö ei lähtenyt ehdolle, vaan siirtyi Luxemburgiin Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi.

Joulunpyhät vuonna 2004 olivat koitua Niinistön kohtaloksi. Hän lomaili poikineen Thaimaan Khao Lakissa, johon osui tsunami eli hyökyaalto. Niinistö pelastui täpärästi roikkumalla veden varassa puhelinpylväässä.

Vuoden 2006 presidentinvaaleihin Niinistö oli jo helpompi taivutella ehdolle, ja kokoomus teki "työväen presidentille" aiempaa ammattitaitoisemman kampanjan.

Siitä lähti myös puolueen nousukierre, vaikka Niinistö hävisikin niukasti Tarja Haloselle (sd).

Niinistön oli hyvä ponnistaa seuraavien eduskuntavaalien ääniharavaksi. Vaalien jälkeen hän käyttäytyi jälleen vaikeaselkoisesti ja piti kokoomuslaisia jännityksessä, lähtisikö tarjotulle ulkoministerin paikalle vai eduskunnan puhemieheksi.

Tilanne oli vaikea nuorelle puheenjohtajalle Jyrki Kataiselle, jolle vanhanisännän paluu hallitukseen olisi ollut kiusallista.

Niinistö suostui puhemieheksi, mutta antoi vaikutelman, ettei sittenkään ollut tyytyväinen. Välit Kataiseen ovat yhä pidättyvät.

Puhemiehenä hän oli elementissään käydessään eduskunnan hallinnon, toimintatapojen ja rahankäytön kimppuun. Uudistus jäi puolitiehen, mutta jälleen Niinistö pystyi kansan silmissä nousemaan muiden poliitikkojen yläpuolelle. Vaikutelmaa lisäsi se, että Niinistö aina silloin tällöin heitti piikin Kataisen hallitusta kohtaan.

Naissuhteet toivat sävyjä leskimiehen kuvaan. Vuonna 2009 hän talutti vihille itseään huomattavasti nuoremman Jenni Haukion.

Pariskunta on asettunut Espooseen bostoninterrieri Lennun kanssa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi