lauantai 21.11.2009 | Hilma  Onnittele e-kortilla

JUURI NYT

Second Life on jo usean oppilaitoksen kurssipaikka

2.2.2009 22:59

second life / linden lab

Verkkohahmot Taru Been (tosielämässä Taru Björkman) ja Jaakko Zehetbauer (Jaakko Sanneman) ihastelivat maanantaina iltapäivällä Sikstuksen kappelin upeita freskoja Second Lifessa.

Verkkohahmot Taru Been (tosielämässä Taru Björkman) ja Jaakko Zehetbauer (Jaakko Sanneman) ihastelivat maanantaina iltapäivällä Sikstuksen kappelin upeita freskoja Second Lifessa.

Pöllähdän puistoon meren rannalla. Ympärilläni on muita hämmentyneitä.

Jotkut hyppivät, joku jopa lentää. Ohitseni juoksee mies ilman paitaa. Kuulen meren kohinan. Joku kävelee kohti.

"Hey, I'm Tashera", hän sanoo, "Where're u from?". En tiedä, mitä tehdä tai mitä sanoa. Niinpä painan Log out -nappulaa. Palaan työhuoneeni sateiseen harmauteen. Pelottavan todellista.

Paikka jossa juuri kävin, on Second Life, interaktiivinen kolmiulotteinen virtuaalinen maailma. Tietokoneohjelman loi San Franciscossa sijaitseva Linden Lab viisi vuotta sitten.

Sinne kirjautuvat miljoonat käyttäjät voivat seurustella hahmojen kanssa.

He käyvät konserteissa ja katselevat taidenäyttelyitä tai rakentavat virtuaalista taloaan. Myös shoppailu on suosittua. Monet yritykset mainostavat Second Lifessa.

Uusi aluevaltaus Second Lifessa on koulutus. Linden Lab tarjoaa oppilaitoksille maata Second Lifesta ale-hintaan.

Yliopistot ja muut koulutuslaitokset ovat ostaneet yhteisiä tontteja ja saaria. Tonteilleen he luovat tiloja opetusta ja tutkimusta varten.

Esimerkiksi yhdysvaltalainen Harvard Law School on jo vuosia tarjonnut kursseja Second Lifessa. Opiskelijat osallistuvat verkossa esimerkiksi simuloituun oikeudenkäyntiin.

Second Lifen avoimiakin alueita voi hyödyntää opetuksessa. Keinomaailmasta löytyy perinteisiä oppimispaikkoja, kuten kirjastoja, ryhmätiloja ja luentosaleja. Rinnalle on syntynyt alueita, jotka mahdollistavat havainnollistamisen uudella tavalla. Paikan päällä voi kokea, miten tsunami muodostuu. Miltä sademetsässä näyttää? Virtuaalisessa sairaalassa voi opetella röntgenkuvien tulkintaa.

Suosittu kohde on Kalifornian yliopiston hallusinaatio-tila. Siinä voi kokea maailman, joka on luotu skitsofreniaa sairastavien kuvauksista.

Tekniikankin uumeniin pääsee, kun kävelee Dell-tietokoneen sisään.

Suomen eOppimiskeskus osti oman saarensa Second Lifesta keväällä 2008.

Keinomeressä kelluva EduFinland mahdollistaa sen, että myös yksityiset suomalaiset koulut pääsevät Second Lifeen.

EduFinland jälleenvuokraa maata opetukseen ja tutkimukseen 15–90 eurolla kuussa.

Helsingin Yliopisto vuokraa nyt kahta tonttia EduFinlandilta. Toista hallinnoi Opetusteknologiakeskus. Toinen on tietojenkäsittelytieteen ja maantieteen laitosten aluetta.

Opetusteknologian keskuksen asiantuntija Sami Andberg kertoo, että aluevaltaus on vielä uteliaisuutta. Second Life ei vielä ole palvelu, jota yliopisto tukee virallisesti.

Rahaa on käytetty 50 euron kuukausivuokran lisäksi vain muutama euro rakentamiseen. Tontti on kaikkien yliopistolaisten vapaassa käytössä.

Andberg näkee Second Lifessa mahdollisuuksia "reaaliaikaisena ryhmätyön ohjelmistona", joka soveltuu pienkokouksiin.

Myös opettajat ovat kiinnostuneet virtuaalisten maailmojen mahdollisuuksista. Keskustelua on käyty kevään opiskelijahakujen viemisestä Second Lifeen.

Andbergin mukaan yliopiston tontti voisi tarjota tietoa koulutusohjelmista. Kiinnostuneet voisivat keskustella oppiaineiden edustajien kanssa.

Informaatiotutkija Kim Holmberg Åbo Academista on jo pitkään luennoinut Second Lifessa ja Second Lifesta. Juuri hänen aloitteensa synnytti EduFinland-saaren.

Holmbergin mukaan Second Lifen vahvuudet opetuksessa ovat voimakas läsnäolon tunne ja mahdollisuudet elämyksellisyyteen, visualisointiin ja draamaan. Virtuaalisessa maailmassa opiskellessa korostuu vuorovaikutus. Se tuntuu luontevammalta kuin suljetummissa verkon oppimisympäristöissä.

Holmbergin ja Isto Huvilan kyselyn mukaan käyttäjät kokevat, että Second Life edistää kanssakäymistä.

Lähiopetukseen verrattuna sitä ei kuitenkaan pidetty yhtä hyvänä opetusmuotona, vaikka keskustelu virtuaalisella saarella on helppoa.

Holmberg toteaa, että virtuaalisten maailmojen mahdollisuuksia opetuksessa ei tule liioitella. Kaikkeen tekniikkaan ei tarvitse lähteä mukaan.

Laajaan opetukseen suhtaudutaan vielä varautuen. Andbergin mukaan kaivataan "lisää kokemuksia ja käsityksiä siitä, mikä olisi järkevää".

"Haluamme olla mukana maailman menossa ja jakaa mielenkiintoista tietoa yleisön seurattavaksi", Almberg toteaa yliopiston motiiveista.

On aika kokeilla toista elämää uudestaan. Syötän avatarnimeni ja salasanani.

Log in.

Tällä kertaa en jää tulokkaiden rantapuistoon. Suuntaan suoraan EduFinlandin saarelle.

Paikka on tuttu. Olin aiemmin käynyt Opetusteknologiakeskuksen viikoittaisessa virtuaalipäivystyksessä. Tutustuin kyselyjen lomassa saaren suomalaisiin oppilaitoksiin.

Samaisella reissulla piipahdin myös katsomassa taidetta Second Louvressa ja ihastelin Sikstuksen kappelin freskoja virtuaalisessa Vatikaanissa.

Nyt Helsingin Yliopiston tontin auditoriossa on kuitenkin juuri alkamassa luento Suomen ja Ruotsin suhteista.

Istun odottamaan. Muutama muu kiinnostunut liittyy joukkooni, osa on tuttuja aikaisemmalta käynniltä. Kaikki tervehtivät. Luento tulee suorana kuva- ja ääniyhteytenä, yliopiston Porthanian salista.

Tunne on kuin tosielämässä, mutta näkymä puhujakorokkeelle on parempi.

Eivätkä takarivin kuiskuttelijat häiritse ketään!

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

RSS
Osoite Töölönlahdenkatu 2
PL 18, 00089 SANOMA
Puhelin +358 9 1221
© Helsingin Sanomat, a Sanoma company - aineiston luvaton käyttö toisen palvelun osana kielletty

Etkö löytänyt etsimääsi?

Kokeile hakua.