Olkiluodon siirtotyöläiset elävät ja työskentelevät yhteiskunnasta irrallaan

1 200 ulkomaista rakennusmiestä asuu parakkikaupungissa kaukana muusta yhteiskunnasta. Palvelujen ja paikallisten ihmisten luokse on parikymmentä kilometriä matkaa, eivätkä työmiesten yhteydet suomalaiseen yhteiskuntaan toimi oikein muutenkaan.

Sosiologi Anna Kontula kiinnostui Olkiluodon ydinvoimalan työmaasta niin, että lähti paikan päälle kuukaudeksi haastattelemaan työntekijöitä ja seuraamaan heidän elämäänsä.

Kontulan keskiviikkona julkaistava pamfletti Näkymätön kylä käsittelee siirtotyöläisten eristäytyneisyyttä ja vaikeuksia Olkiluodon työmaalla ja myös yleisellä tasolla.

"Suomalaiset työntekijät turvautuvat liittoon, julkisiin palveluihin ja ja epävirallisiin verkostoihin. Siirtotyöläisillä verkostot ovat hyvin kaukana, julkisia palveluita ei osata käyttää ja ay-liikkeestä ei usein olla kuultu. Kaikki tämä korostaa riippuvuutta työnantajasta", Kontula sanoo.

Olkiluodon rakentajien asema on Kontulan mukaan jopa erinomainen verrattuna moniin muihin siirtotyöläisiin. Palkkojen polkemista ja muita väärinkäytöksiä esiintyy kuitenkin myös siellä.

Olkiluodonkin siirtotyöläisten eristäytyneisyyttä korostavat kielitaidon puute ja poissaolo perheen parista. Suurin osa työskentelisi kotimaassaan, jos se olisi taloudellisesti mahdollista.

Kontulan mielestä siirtotyöläisten asemaa pitäisi parantaa valvonnan lisäämisen ohella ennen kaikkea lainsäädännön kautta. Myös ay-liike on ison haasteen edessä.

Hän ei usko, että ulkomaisen työvoiman parantuva asema syöksisi kotimaista työvoimaa ahdinkoon.

"Tällä hetkellä ulkomainen työvoima rapauttaa myös suomalaisten palkkoja ja työehtoja."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi