Sormenjälkipasseilla heti kova menekki

Poliisi alkoi tänään myöntää sormenjäljillä varusteltuja passeja. Passeilla oli heti kova menekki. Puoleenpäivään mennessä niitä oli haettu jo yli tuhat.

Iltapäivällä järjestelmä takkuili ja oli poissa käytöstä puoli tuntia. Osa passia jonottaneista ihmisistä ehti kääntyä pois esimerkiksi Kaartin poliisitalolla Helsingissä.

Sormenjäljet otetaan ensisijaisesti molemman käden etusormista ja tallennetaan passin siruun.

Kaartin poliisitalolla Helsingissä oli puolenpäivän jälkeen tungokseen asti ihmisiä hoitamassa erilaisia lupa-asioita. Tavallista useampi oli kuitenkin hakemassa uudenlaista passia.

"Ihmiset ovat olleet hirveän kiinnostuneita, ja meiltä on etukäteen kyselty, että koska sormenjäljillä varustetun passin saa", kertoi lupa-asioista vastaava tarkastaja Tarja Uotila.

Passinhakijat tuntuivatkin olevan hyvin perillä siitä, että tällä kertaa sormenpäät skannataan haun yhteydessä.

Toimistosihteeri Petra Michelsson kertoi, ettei yksikään passia hakenut ollut yllättynyt, kun hän oli pyytänyt näyttämään kädet ja painamaan sitten etusormet vuorotellen lukulaitteen päälle. Pyyntö oli otettu aina tyynesti vastaan.

”Kukaan ei ole valittanut”, Michelsson sanoi.

Sormenjäljet ovat toinen biometrinen tunniste passissa. Digitaalinen kasvokuva tuli passin siruun vuonna 2006.

EU:n passiasetus määrää, että sormenjäljet on lisättävä kansallisiin passeihin ja matkustusasiakirjoihin viimeistään tässä kuussa. Tarkoitus on parantaa passin turvallisuutta.

Suomessa sormenjäljet tallennetaan lisäksi kansalliseen rekisteriin. Sen sormenjälkiä voidaan käyttää ihmisen henkilöllisyyden varmentamiseksi tietyissä tapauksissa sekä esimerkiksi uhrin tunnistamiseksi luonnononnettomuuden yhteydessä.

Poliisilla ei ole oikeutta käyttää rekisterin sormenjälkiä rikosten selvittämiseksi.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi