Sosiaalietuuksien väärinkäyttöön uskoo puolet Kelan työntekijöistä

Lähes 70 prosenttia suomalaisista uskoo, että sosiaalietuuksia käytetään väärin. Samoin arvelee jopa puolet sosiaalietuuksia käsittelevistä Kelan työntekijöistä.

Tulokset käyvät ilmi tuoreesta raportista jossa vertailtiin kansalaisten ja Kelan työntekijöiden näkemyksiä sosiaaliturvan väärinkäytöstä.

"Jos kansalaiset kokevat, että etuuksia haetaan ja saadaan väärin perustein, järjestelmän kannatusperusta rapautuu", tutkijat Mikko Niemelä ja Olli Kangas kirjoittavat Sosiaalivakuutus-lehdessä.

Vilppiä esiintyy etenkin työttömyysturvassa ja asumisen tuissa eli etuuksissa, joiden saaminen edellyttää tarveharkintaa.

Viime vuonna Kelan toimistoista lähetettiin silti vain 1 520 ilmoitusta mahdollisista väärinkäytöksistä. Väärin perustein maksettujen etuuksien yhteissumma oli 0,03 prosenttia kaikista Kelan maksamista etuuksista.

Väärinkäytön uskotaan johtuvan siitä, ettei verojen ja etuuksien välistä yhteyttä ymmärretä. Moni uskoo, että sääntöjen ja hakulomakkeiden yksinkertaistaminen vähentäisi etuusvilppejä.

Toisaalta moni näkee väärinkäytösten taustalla ihmisten itsekeskeisyyden ja huonon moraalin.

Etuuksien väärinkäytöstä langetettuja rangaistuksia ei pidetä erityisen kovina. Myös valvonnassa on puutteita, koska huijauksesta ei jää helposti kiinni.

Lähes kaikki tutkimukseen haastatellut näkevät Kelan viranomaispalvelussa parannettavaa. Käsittelyaikoja arvioi liian pitkiksi 80 prosenttia kansalaisista. Vielä suurempi osa Kelan työntekijöistä oli samaa mieltä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi