Maallikko sai tiedelehteen hypoteesinsa migreenin syystä

Jani Kaaro komeilee ensimmäisenä kirjoittajana artikkelissa, jonka tiedelehti NeuroReport julkaisee huomenna 27. elokuuta. Siinä neljä tekijää esittelee uuden hypoteesin migreenin syystä.

NeuroReport on pätevä tiedelehti, jonka laadun takaa vertaisarviointi. Kaaro taas on vapaa toimittaja, jolla ei ole mitään koulutusta. Hän jätti lukion kesken 16-vuotiaana.

"En ole ikinä ennen kuullut, että maallikko julkaisisi hypoteesin tiedelehdessä", Meilahden sairaalan neurologian dosentti Markus Färkkilä sanoo.

Kaaro harrasti lapsena intohimoisesti luontoa. Hän laati ensimmäiset lehtijuttunsa hyönteisistä. Helsingin Sanomien silloinen tiedetoimittaja Risto Varteva osti asiantuntevia kirjoituksia, vaikka tekijä oli kovin nuori – ja näytti siltä.

Kaaro avustaa yhä Tiede & Luonto -sivuja ja myös Tiede- sekä Hyvä terveys -lehtiä. Lisäksi hän on suomentanut useita kirjoja, muun muassa Ernst Mayrin Evoluution. Teos on juuri sellainen tiiliskivi kuin mihin sen nimi vihjaa.

"Saan kiittää hypoteesista pientä poikaani, joka ei osannut nukkua. Minun piti vain pysyä kotona ja olla hiljaa", Kaaro muistelee.

Onneksi oli internet!

Siihen aikaan lääketieteen julkaisuissa keskusteltiin siitä, alkaako migreeni sydämen väliseinän sikiöaikaisesta aukosta, joka ei sulkeudu syntymässä. Sen kautta verenkiertoon kulkeutuvat epäpuhtaudet johtaisivat migreenikohtauksiin, kuului tuo hypoteesi.

Laaja tutkimus tyrmäsi oletuksen, mutta Kaaroa asia jäi vaivaamaan:

"Entä jos sydämen väliseinän aukon ja migreenin yhteys ei olekaan kausaalinen, vaan ne syntyvät samalla tavalla?"

Hän etsi netistä tietoa siitä, mikä aiheuttaa aukon. Vesiperä! Kukaan ei tiedä vastausta.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n sivuilta tärppäsi. Siellä neuvottiin, ettei naisten tulisi käyttää aivojen välittäjäaineen serotoniinin takaisinoton estäjiä raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Ne voivat johtaa siihen, että vauvan sydämen väliseinään jää aukko.

Verkosta, mistäs muualtakaan, Kaaro löysi Mike Levinin artikkeleita. Harvardin yliopiston Forsyth-instituutin tutkija oli osoittanut, että serotoniini säätelee sydämen lateralisaatiota eli sitä, että sydämen eri puolet kehittyvät oikein. Näin ei käy, jos serotoniinia on liian vähän tai paljon.

Lateralisaatiota ohjaavat geenit, jotka muodostavat niin sanotun Nodal-klusterin.

Joidenkin tutkimusten mukaan pienet virheet tämän ryhmän geeneissä voisivat johtaa sydämen väliseinän aukkoon. Suuret häiriöt aiheuttavat myös sen, että sydän joutuu oikealle puolelle tai sisäelimet kääntyvät peilikuvikseen.

Seuraavaksi Kaaro googlasi sanoilla "Nodal, lateralisaatio, aivot". Hän löysi Jennifer Liangin seeprakaloilla tekemän tutkimuksen. Koe-eläimillä Nodalin häiriöt siirtävät käpylisäkkeen pois aivojen keskiviivalta, jossa se tavallisesti on.

"Heureka! Homma menee niin, että jos serotoniinitasoissa on häikkää, se voi sekoittaa jotain Nodal-geeneissä, mikä taas häiritsee sydämen kehitystä, aiheuttaa aukon väliseinässä ja tönäisee käpylisäkkeen sivuun."

Kaaro kirjasi uunituoreen hypoteesinsa sähköpostiin ja lähetti sen vähän arkaillen lateralisaatiota tutkivalle Levinille. Tämä kehui oletusta "tieteellisesti päteväksi ja uskottavaksi". Sen todistamiseen tarvittaisiin joku, jolla on kuvia aivoista.

Se joku oli Nouchine Hadjikhani, Harvardin yliopiston radiologian professori, migreenin ja autismin asiantuntija.

Huippututkijat suhtautuivat tavallisen tallaajan yhteydenottoihin ystävällisesti; Kaaron mukaan juuri kukaan ei ole jättänyt vastaamatta kysymyksiin hänen parikymmentä vuotta kestäneen tiedetoimittajan uransa aikana.

Hadjikhani innostui Kaaron näkemyksistä sen verran, että ryhtyi yhteistyöhön.

Hän mittasi migreenipotilaiden ja terveiden ihmisten aivokuvista käpylisäkkeen paikan. Migreenikoilla käpylisäke sijaitsee merkittävästi useammin keskiviivalta syrjässä kuin verrokeilla.

Miten käpylisäke vaikuttaa migreeniin?

Tällä umpirauhasella on tärkeä rooli ihmisen vuorokautisen ja vuodenaikaisen rytmin säätelyssä.

Migreenillä puolestaan on kronobiologista luonnetta: Kohtaukset iskevät yleensä kello neljän ja kymmenen välillä aamulla. Ne ovat yleisimpiä keväällä, kun valon määrä lisääntyy. Valo voi laukaista sietämättömän päänsäryn, jonka taltuttamiseen tarvitaan pimeyttä.

Käpylisäke on herkkä valolle.

"Sikiöaikaisen kehityshäiriön vuoksi käpylisäke siirtyy paikaltaan ja siksi sen melatoniinin tuotanto takkuilee. Melatoniini on unta säätelevä ja nukahtamista edistävä hormoni, jota elimistö tekee serotoniinista."

"Migreenipotilaiden aivoihin saattaa jäädä joko liian paljon tai liian vähän serotoniinia, mikä voisi laukaista oireet", Kaaro selittää.

Hän kirjoitti NeuroReport-lehdessä ilmestyvän artikkelin johdannon ja pohdinnan. Aineisto ja metodit -osuuden laativat Hadjikhani ja hänen opiskelijansa Paulami Naik.

Kun työ ei edennyt, Kaaro pyysi apua Kansanterveyslaitoksen akatemiatutkija Timo Partoselta. Tästä vuorokausirytmien asiantuntijasta tuli sitten artikkelin neljäs kirjoittaja, vaikka hän itse piti osuuttaan vähäisenä.

Hadjikhani kuitenkin halusi tiimiin myös toisen ammattitutkijan.

Vasta viides tieteellinen julkaisu hyväksyi artikkelin.

Jokainen uraauurtava tutkimus hylätään ainakin kahdessa lehdessä, lohdutti Hadjikhani.

Lisäksi Kaaron luomusta on hankala arvioida, koska se ulottuu niin laajalle. Lateralisaatio, sydämen ja aivojen toiminta, vuorokausirytmit. . . Olisiko kukaan oikea tutkija ikinä keksinyt yhdistellä kaikesta tuosta migreenin syytä?

"En menisi noin pitkälle", kommentoi Hadjikhani sähköpostitse. "On hienoja tieteentekijöitä, joilla on hyvin laajat tiedot, mutta myönnän, että useimmat tutkijat pysyttelevät oman alansa rajojen sisällä."

Suomen johtava migreenin asiantuntija Färkkilä kiittää Kaaron ideaa: "Se avaa uuden linjan pohtia migreenin syytä. Minullakin on iso pino kuvia migreenipotilaiden aivoista, ja aion katsoa niistä käpylisäkkeen sijainnin."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi