Suomalainen ei osaa suojautua pakkaselta

Suomalaiset eivät osaa suojautua kunnolla pakkaselta. Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenes suomalainen saa vakavan kylmävaurion elämänsä aikana. Paleltumille altistuvat etenkin nuoret ja miehet useammin kuin naiset.

"Tämä kertoo ihmisen luonnosta ja ympäristöstä vieraantumisesta", tutkijatohtori Tiina Mäkinen Oulun yliopistosta toteaa.

"Sisätöiden, hyvien lämmitysjärjestelmien ja lämmitettyjen kulkuneuvojen takia kylmälle ei usein altistuta pitkiä aikoja. Kun ihminen sitten joutuu yllättäviin sääoloihin, ei hän enää tunnistakaan itsessään haitallisia signaaleja eikä osaa käyttäytyä oikein."

Vakavat paleltumat voivat vaatia sairaalahoitoa ja aiheuttavat jälkioireita.

Rakennustyöntekijä Mika Kaurala Oulusta tekee ulkorakennustyötä talvipakkasillakin aina -25 asteeseen asti.

Kaurala rakentaa työkseen kerrostaloja ja liikerakennuksia. Työaikanaan hän on välttynyt paleltumilta, mutta nuorempana pakkanen on puraissut erityisesti korvista ja nenänpäästä niin, että nahka on kuoriutunut.

"Olen varmasti ainakin kolme kertaa palelluttanut itseni nuoruusaikana, kun ei tullut pidettyä pipoa korvilla", Kaurala myöntää.

Nykyisin hän luottaa maalaisjärkeen, eikä työnantajankaan ole tarvinnut ohjeistaa talvipukeutumisessa.

Kauralan pukeutumisohjeiden mukaan suojautuminen kylmältä perustuu hyvään urheilukerrastoon ja kerrospukeutumiseen. Välikerroksiksi hän laittaa mikrofleeceasun ja tämän päälle fleecetakin tai villapaidan. Päällimmäiseksi sopivat avotoppahaalari ja toppatakki. Sukkien päälle voi vetää kovimmilla pakkasilla kahdetkin villasukat. Niinpä kenkienkin tulee olla riittävän isot.

Käsiinsä Kaurala laittaa kumipinnoitetut villasormikkaat, joiden alla on vielä ohuet sormikkaat.

"Selkä on hyvä suojata pitkähelmaisella ja korkeakauluksisella paidalla. Kaikista paras päähine talvisin rakennustyössä on kypärän alla lammasnahkalakki", Kaurala lisää.

Rovaniemeläinen maanviljelijä ja poronhoitaja Ari Körkkö kertoo saaneensa aikoinaan metsätöissä lieviä paleltumia, jotka eivät ole kuitenkaan vaatineet sairaalahoitoa. Nykyisin hän siirtää pakolliset metsätyöt lauhemmille säille jo senkin takia, etteivät koneet kestä paukkupakkasia.

"Metsätöissä tulee usein hiki, silloin kunnollinen alusasu on tarpeellinen", hän kertoo Kauralan tapaan.

"Kun ei ole märkä olo, niin tarkeneekin paremmin. Kaikista pahin yhdistelmä on märkä ja viima", Körkkö sanoo.

Körkkö ottaa poronhoito- ja metsätöihin aina mukaansa lämpimän takin, jonka hän nakkaa niskaansa ruokatauolla nuotiolla.

Hän näkee palelemisen olevan myös tottumiskysymys.

"Kun ihminen altistaa itsensä kylmälle, sitä sietää pikkuhiljaa paremmin."

Paleltumavammoille altistumisen yleisyyttä tutkivat Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vuosina 1997 ja 2002. Kyselyyn osallistui 9 500 suomalaista.

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi