Suomalainen onnistui kuvaamaan Kernin halokaaren

Tähtiharrastajien lehti Tähdet ja Avaruus teki maanantaina historiaa. Lehti julkaisi maailman ensimmäiset valokuvat erittäin harvinaisesta taivaan ilmiöstä.

Se on pitkään etsitty halo, jonka nimi on Kernin kaari. Kuvat otti ursalainen tähtiharrastaja Marko Mikkilä.

"Kernin kaari on vältellyt niin tutkijoiden kuin harrastajien kameroita jo vuodesta 1895", kertoo lehden päätoimittaja Marko Pekkola.

Hollantilainen H. F. A. Kern havaitsi ilmiön ensi kertaa kotimaassaan 1895. Kernin kaaren esiintyminen luonnossa oli silti pitkään epäselvää.

"Kernin kuvaaminen oli kaukainen haave. En pitänyt sitä todennäköisenä", Mikkilä kertoo.

Hän sanoi epäilleensä koko ilmiötä. Kuvaus onnistui sopivalla pakkasella Sotkamossa.

Apuna saattoi olla läheisen laskettelurinteen lumitykin lumi, jonka jää on pienirakeista. Valo taittui jääkiteissä omintakeisella tavalla.

Haloilmiöt syntyvät ilmakehän jääkiteistä, joista kirkkaan valonlähteen, kuten Auringon tai Kuun, valo heijastuu. Tuloksena on erilaisia renkaita, kaaria ja pilareita. Halot voivat näkyä sateenkaaren tapaan spektrin väreissä tai valkoisina.

Useimmat haloilmiöt ovat verraten himmeitä, ja ne näkyvät Auringon lähettyvillä. Komeissa halonnäytelmissä haloja erottuu ympäri taivasta.

Mikkilä otti Sotkamon halonäytelmästä yli 900 digikuvaa. Kernin kaari näkyy kymmenissä digikuvissa ja myös kolmessa diaruudussa.

Ilmiön vahvisti maailmalla joukko halojen asiantuntijoita.

"Reaktioni nähdessäni kuvan ensi kertaa oli hämmästys ja ilo", kommentoi Mikkilän saavutusta Les Cowley, englantilainen valoilmiöiden asiantuntija.

Suomalaiset ovat aiemminkin menestyneet harvinaisten haloilmiöiden metsästyksessä.

Yksi haloilmiö on jopa nimetty suomalaisen Jarmo Moilasen mukaan Moilasen kaareksi (Moilanen arc).

Kernin kaaren ensikuviin verrattavia menestyksiä on löytynyt vähän. Eri haloilmiöitä tunnetaan taivaalta vain noin 70. Niistä peräti kymmenen on suomalaisten löytöjä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi