Suomalaiset keskimäärin ylipainoisia kaikilla alueilla

Kansanterveyslaitoksen tutkijat jakoivat Suomen sadan neliökilometrin ruutuihin ja huomasivat, että jokaisessa niistä asuu keskimäärin ylipainoista kansaa.

Tutkijat mallinsivat Suomen kartalle niin painoindeksin, vyötärölihavuuden kuin ruisleivän kulutuksenkin. Kaikilla alueilla suomalaisten keskimääräinen painoindeksi ylittää normaalin painoindeksin ylärajan 25. Miehistä ylipainoisia on 66 prosenttia ja naisista puolet.

Jokaisessa ruudussa asuu toki myös hoikkia ja normaalipainoisia, mutta ylipainoisia on sen verran, että keskiarvo on ylipainon puolella. Viidennes suomalaisista on jo merkittävästi ylipainoisia.

Suomi-neito näyttää keränneen vyötärönsä ja lantionsa välille vararenkaan, hevosenkenkämäisen vyöhykkeen, jolla asuvat vyötäröltään eniten lihavat. Alueen reunat ulottuvat Varsinais-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Karjalasta Pohjois-Savoon. Renkaaksi se yhdistyy pitkin Keski-Suomea.

Juuri vyötärö- eli omenalihavuudesta lääkärit potilaitaan varoittavat. "Vyötärölihavuus paljastaa riskin sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen", Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Satu Männistö sanoo.

Painoindeksikartalla pilkottaa vaaleamman sinisiä ja vihreitä pisteitä. Pisteet ovat kaupunkeja, joissa ihmiset ovat hoikempia kuin maaseudulla. Selkeästi muuta maata kevyempiä alueita ovat esimerkiksi Helsingin, Turun ja Oulun seudut.

Naisten painoindeksi vaihtelee alueittain enemmän kuin miesten.

Kaupungeissa syödään enemmän kasviksia, hedelmiä ja juodaan enemmän täysmehuja kuin muualla. Perunaa syödään eniten Pohjanmaalla ja niukimmin Itä- ja Etelä-Suomessa. Viljatuotteita ja ruisleipää suositaan eniten Itä-Suomessa ja vähiten Varsinais-Suomessa.

Nyt kaikkein nopeimmin lihovat 25–34-vuotiaat miehet. Toinen suuri riskiryhmä ovat lapsiperheet: lapset oppivat vanhempien syömis- ja liikkumistottumukset, olivat ne sitten hyviä tai huonoja.

Tutkijat eivät halua pakottaa ketään laihduttamaan, mutta jokaisen omien valintojen lisäksi yhteiskunnan pitäisi heidän mukaansa antaa ihmisille mahdollisuudet elää terveellisesti.

Kansanterveyslaitoksen karttamallinnus on tehty vuonna 2005. Se perustuu Finriski 1997, 2002 ja Terveys 2000 tutkimuksiin, joissa on kerätty koko maasta tietoja suomalaisten terveydestä. Uutta tietoa suomalaisten terveydestä aletaan kerätä jo helmikuussa, kun Finriski-tutkimus taas alkaa.

Lisää aiheesta:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi