Suomalaiset tekivät ennätysmäärän kanteluita ja valituksia viime vuonna

Suomalaiset tekevät kanteluita ja valituksia kokemistaan vääryyksistä innokkaammin kuin koskaan ennen.

Asiantuntijat uskovat, että kanteluinto johtuu suurelta osin sähköpostin käyttömahdollisuuden ja ihmisten valveutuneisuuden lisääntymisestä.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan eduskunnan oikeusasiamies, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, kuluttajariitalautakunta, Kuluttajavirasto, Julkisen sanan neuvosto ja Mainonnan eettinen neuvosto saivat kukin käsiteltäväkseen ennätysmäärän kanteluita, ilmoituksia ja valituksia viime vuonna.

Suomalaiset lähettivät myös oikeuskanslerille enemmän kanteluita kuin kertaakaan aikaisemmin sitten vuoden 1983. Valitusten määrä kasvoi edellisvuodesta myös hallintotuomioistuimissa.

Rajuimmin muutoksen lienee kokenut Kuluttajavirasto, joka sai viime vuonna kuluttajilta yli 8 100 ilmoitusta heidän kokemistaan vääryyksistä. Aiempina vuosina virastoon on tullut 2 000–4 600 ilmoitusta.

"Mitään hallinnollisia selityksiä määrän kasvulle ei ole. Käsityksemme mukaan ilmoitusvyöryä selittää ainakin osittain se, että tuotteet ja palvelut ovat yhä monimutkaisempia", Kuluttajaviraston viestintäpäällikkö Laura Salmi toteaa.

"Toisaalta myös kuluttajat ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan ja osaavat vaatia esimerkiksi hyvää asiakaspalvelua, johon yritykset eivät ole aina panostaneet tarpeeksi."

Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa on arvioitu, että mahdollisuus lähettää kantelu paperikirjeen sijasta sähköpostilla on suurin syy niiden määrän kasvuun.

"Kanteluista jo 40–50 prosenttia tulee meille sähköposteina. Ne ovat muodoltaan tuttavallisempia ja epämuodollisempia kuin perinteiset kantelut, mutta sillä ei ole merkitystä asian käsittelyn kannalta", apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen kertoo.

Oikeusasiamiehen toimiston tehtävänä on valvoa viranomaisten toimintaa. Jääskeläinen ei usko, että kantelut olisivat lisääntyneet siksi, että viranomaiset tekisivät enemmän virheitä kuin ennen.

Sen sijaan kansalaiset tuntevat hänen mukaansa entistä paremmin oikeutensa.

Jääskeläinen huomauttaa, ettei kanteluiden taso ole laskenut määrän lisääntyessä. Päinvastoin, entistä suurempi osa kanteluista johtaa huomautukseen tai muihin toimenpiteisiin.

Näin on tapahtunut myös hyvää journalistista tapaa tulkitsevassa Julkisen sanan neuvostossa, kertoo puheenjohtaja Pekka Hyvärinen.

"Kantelut ovat yleensä hyvin laadittuja ja relevantteja. Joukossa on vain vähän ihan roskaa", hän sanoo.

Oikeusasiamiehen toimisto toivoo, että se saisi lisää harkintavaltaa kanteluiden käsittelyyn. Näin voitaisiin estää käsittelyaikojen venyminen kohtuuttoman pitkiksi.

"Haluaisimme jättää vähemmälle tutkinnalle sellaiset pienet menettelytapavirheet, joista näkee heti, että kenenkään oikeusturva ei ole vaarantunut eikä virheelle enää voi tehdä mitään", Jääskeläinen sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi