Suomalaiset uskovat maailman muuttuvan turvattomammaksi

Enemmistö suomalaisista uskoo maailman muuttuvan nykyistä turvattomammaksi.

Valtaosa kansalaisista pitää todennäköisenä, että jossain päin maailmaa sattuu uusi, syyskuun yhdennentoista kaltainen erittäin vakava terrori-isku. Pahimpina ongelmina pidetään seurauksiltaan arvaamatonta ilmastonmuutosta sekä köyhyyttä.

Tulokset käyvät ilmi mielipidekyselystä, jonka Helsingin Sanomat teetti marras–joulukuun vaihteessa Suomen Gallupilla.

Vaikka kuva tulevaisuudesta on synkkä, puolet suomalaisista pitää nykyistä kansainvälispoliittista tilannetta turvallisena. Noin kaksi viidestä kokee maailman melko tai erittäin turvattomaksi.

Koulutus ja suuri tulotaso näyttävät lisäävän turvallisuuden tunnetta. Eläkeläisistä puolet tuntee nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen turvattomaksi.

Vain joka kymmenes suomalainen on toiveikas tulevaisuuden suhteen. Noin joka kolmas ajattelee, että turvallisuustilanne pysyy ennallaan. Yli puolet, 53 prosenttia, ajattelee maailman menevän pahempaan suuntaan. Naiset arvioivat sekä nykytilannetta että tulevaisuutta synkemmin kuin miehet.

Syyskuun 2001 jälkeen ääri-islamilaiset terroristit ovat kylväneet tuhoa Balilta Lontooseen ja Mombasasta Madridiin, mutta jättiluokan terrori-iskuja ei syyskuun yhdennentoista jälkeen ole toteutunut. Kolme neljästä suomalaisesta pitää kuitenkin todennäköisenä uutta, syyskuun 11. päivän kaltaista vakavaa terrori-iskua jossain päin maailmaa.

Tulokset keikahtavat päälaelleen, kun kysytään Suomeen kohdistuvasta terrori-iskusta. Suomea pidetään yhä varsin vankasti maailman uhilta turvassa olevana lintukotona: vajaa kymmenesosa suomalaisista arvioi ääri-islamilaisten terroristien iskevän Suomeen.

Maailman ongelmista pahimpia ovat ilmastonmuutos ja köyhyys, sanovat suomalaiset.

Kyselyyn vastanneille lueteltiin kymmenen ongelmaa aidsista ja muista tautiepidemioista Darfurin kriisiin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan pahin ja toiseksi pahin ongelma.

Ilmaston lämpeneminen ja köyhyys olivat ylivoimaisesti kärjessä. Niiden jälkeen, pahimmaksi yksittäiseksi alueelliseksi kriisiksi, nousi Irakin sota. Seuraavina tulivat Iranin ydinasekiista, aids ja muut tautiepidemiat sekä Lähi-idän konflikti. Miehet painottivat naisia useammin Irakin sotaa ja Iranin ydinasekiistaa, eli aseellista ja mahdollisesti aseellista konfliktia.

Ilmastonmuutosta korostivat vastauksissaan erityisesti nuoret.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi