Suomalaislapsista vain osa saa syödäkseen riittävästi hedelmiä ja kasviksia

Rikkaista maista ainoastaan Unkarissa erot lasten kesken ovat suurempia kuin Suomessa.

Suomalaiset lapset ovat keskenään hyvin epätasa-arvoisia ruoka-asioissa. Osa lapsista syö terveellisesti, mutta ero hyvin ja huonosti syövien välillä on iso verrattuna muihin rikkaisiin valtioihin.

Kyse on nimenomaan hedelmien ja kasviksien syönnistä.

Tiedot käyvät ilmi Unicefin tänään perjantaina julkaistavasta raportista. Siinä haluttiin selvittää, kuinka kauas huonosti pärjäävien lasten annettiin pudota keskivertolapsista.

Terveellisen ruoan saannissa ainoastaan Unkarissa epätasa-arvo on Suomea suurempi. Näin siitäkin huolimatta, että kouluruoka on Suomessa ilmaista.

"Siinä on kieltämättä ristiriita", sanoo Jyväskylän yliopiston terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas. "Kouluruokaa on tosin tarjolla vain viitenä päivänä viikossa."

Suomalaiset koululaiset syövät hedelmiä ja kasviksia päivittäin selvästi vähemmän kuin muissa maissa. Esimerkiksi vain 14 prosenttia 15-vuotiaista pojista syö päivittäin hedelmiä tai vihanneksia.

Suositusten mukaan hedelmiä ja vihanneksia tulisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä.

Kankaan mukaan taloudellisesti tiukoilla olevat perheet saattavat tinkiä erityisesti hedelmien ja kasvisten ostoista. Toisaalta limsoja ja sipsejä syödään Suomessa vähemmän kuin muualla.

"Yksi syy hedelmien ja kasvisten vähäiseen käyttöön on selkeästi se, että ne ovat melko kalliita", Kannas sanoo. "Tehokas tapa poistaa eriarvoisuutta olisikin terveellisten elintarvikkeiden saaminen halvemmiksi."

Vantaalaisen Riina Strandmanin perheessä syödään hedelmiä päivittäin. "Omenaa, päärynä, mandariineja pääasiassa välipaloina."

Kaksivuotiaan Väinön lempiherkku on banaani. Isosisko Elsaa, 8, on vaikeampi saada syömään tuoreita hedelmiä ja vihanneksia.

Kahden lapsen yksinhuoltaja Riina Strandman on Väinön kanssa kotona. Kotihoidontuki ei ole suuri, mutta ruoasta ei ole tarvinnut tinkiä.

Ostaisiko hän enemmän tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, jos ne olisivat halvempia?

"Ilman muuta, vaikka olen hyvä elämään naftisti. Kai se on perua äidiltä", Strandman kertoo.

Samalta äidiltä on perua sekin, että terveellisesti pitäisi syödä.

"Äiti teki itse lähes kaiken. Itse en sellaista jaksa, vaan kyllä meillä syödään usein eineslihapullia", Strandman toteaa. "Ja salaattia meillä syödään kyllä todella harvoin."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.kotimaa@sanoma.fi