Suomalaisnuorten tiedot yhteiskunnasta kansainvälistä kärkeä

Jyväskylä. Politiikka ei kiinnosta suomalaisnuoria eivätkä myöskään yhteiskunnalliset asiat.

Silti heidän tietonsa yhteiskunnallisista asioista ja luottamuksensa valtionhallinnon järjestelmiin ovat kansainvälistä huippua. Rinnalle yltävät tanskalaiset noin 15-vuotiaat ikätoverit.

Tulokset löytyvät kansainvälisen koulusaavutuksia arvioivan IEA:n tutkimuksesta, jonka toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Tutkimukseen osallistui oppilaita 38 maasta. Suomessa kirjattiin keväällä 2009 vastaukset 3 307:lta peruskoulun kahdeksannen luokan oppilaalta 176 koulussa sekä 2 295 opettajalta. Tietoja kerättiin myös koulujen rehtoreilta.

"Suomalaisten Pisa-menestys sai nyt jatkoa myös yhteiskunnallisten tietojen alueella", tutkimuksen johtaja, professori Pekka Kupari sanoi tiistaina Jyväskylässä järjestetyssä julkistamistilaisuudessa.

Suomalaisoppilaat saivat yhteiskunnallisessa osaamisessa kärkipisteet (576 pistettä) yhdessä tanskalaisnuorten kanssa.

Neljän maan kärkiryhmään kuuluivat myös Korea (565) ja Taiwan (559). Pohjoismaista Ruotsin ja Norjan tulokset ovat selvästi kansainvälisen keskiarvon (500 pistettä) yläpuolella.

"Erot yhteiskunnallisessa tietämyksessä ovat erittäin suuret osallistujamaiden välillä ja myös niiden sisällä. Suomen sisällä oppilaiden väliset erot osaamisessa olivat kuitenkin osallistujamaiden pienimpiä", Kupari kertoi.

Suomalaistytöt tuntevat yhteiskunnan pelisäännöt paremmin kuin pojat. Pisteitä tytöt keräsivät 590 ja pojat 562. Sukupuolten välinen ero, 28 pistettä, oli kansainvälistä keskiarvoa (22 pistettä) suurempi ja tilastollisesti merkitsevä.

Kuparin arvion mukaan Suomessa oppilaiden osaamiseen vaikuttavat sukupuolen lisäksi vanhempien ammatillinen asema ja vanhempien kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin.

Vuoden 1999 tutkimuksessa Suomi sijoittui neljän kärkimaan joukkoon Puolan, Kyproksen ja Kreikan kanssa. Silloin Tanskan pisteet olivat keskitasoa. Etelä-Korea ja Taiwan eivät osallistuneet tutkimukseen.

Suomalaisnuorten pistemäärä on kymmenen vuoden aikana noussut hieman, kun se useimmissa tutkituissa maissa on selvästi laskenut.

Politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden kiinnostuksessa suomalaiset jäivät kansainvälisen vertailun jälkijoukkoon ruotsalaisten, belgialaisten, slovenialaisten ja norjalaisten nuorten kanssa. Vähemmän puolueista kiinnostuneita löytyi vain Etelä-Koreasta.

Tutkimus paljasti, että yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat tyttöjä selvästi enemmän kuin poikia.

Suomalaisnuorten aktiivisuus näkyi myönteisenä, kun heiltä kysyttiin äänestämisestä. Valtiollisissa vaaleissa aikoi äänestää 85 prosenttia, kun kansainvälinen keskiarvo oli 81 prosenttia.

Valtionhallintoon kertoi luottavansa 82 prosenttia vastaajista, tiedotusvälineisiin 80 prosenttia ja poliittisiin puolueisiin 61 prosenttia. Poliisi ja puolustusvoimat keräsivät liki 90 prosentin luottamuksen.

Vähiten suomalaisnuoret luottavat markkinavoimiin ja uskonnollisiin yhteisöihin.

Lisää aiheesta:

Muualla verkossa:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi