Suomalaisten talvipäivät synkkenevät

Suomalaisille on luvassa synkkiä talvipäiviä, kun ilmasto lämpenee.

Meteorologi Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta olettaa, että pimeydestä johtuvat jaksamisongelmat voivat muodostua isoksi asiaksi Suomessa. Vaikka saisimmekin keskieurooppalaisen ilmaston, auringonvalon määrä ei lisäänny, Ruuhela sanoo.

Tulevina vuosikymmeninä lumi käy yhä harvinaisemmaksi, ja valosta tulee pula talvisin.

Ikävimpien ennusteiden mukaan muutaman vuosikymmenen kuluttua tammikuun pilvisyys olisi lisääntynyt lähes kuusi prosenttia. Vastaavasti kesällä pilviä olisi hieman vähemmän kuin nyt.

Jo nyt 85 prosenttia yli 35-vuotiaista huomaa vuodenaikojen vaihtumisen vaikuttavan omaan käyttäytymiseensä. Valon niukkuudesta johtuvia kiusallisia oireita kokee kaksi viidestä, akatemiatutkija Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Oireisiin kuuluu unen laadun huononeminen, mikä vaikuttaa vireystilaan. Ruokahalu lisääntyy – etenkin makeannälkä, liikkuminen jää vähemmälle ja paino nousee.

Tutkimustuloksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja ihmisten terveyteen on vasta vähän. Maailmalla tiedetään malarian ja muiden hyönteisten levittämien tautien yleistyvän. Jos meillä esimerkiksi puutiaiset pärjäävät hyvin, se voi lisätä borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Harmaan sään arkisesta apeuttavasta vaikutuksesta on kokemuksia melkein kaikilla.

Esimerkiksi joulukuussa 2008 aurinko paistoi Etelä- ja Länsi-Suomessa vain 10–20 tuntia eli noin kymmenen tuntia vähemmän kuin keskimäärin.

Talvi 2007–2008 oli poikkeuksellisen leuto. Eteläiseen Suomeen ei saatu lainkaan pysyvää lumipeitettä. Etelärannikolle ei saatu termistä talvea kuin muutamaksi päiväksi kevättalvella.

Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat arvioivat tuon kaltaisten talvien yleistyvän ilmastonmuutoksen seurauksena.

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi