Suomessa kaupunkilainen saastuttaa eniten

Kaupungissa asuminen ei ole mikään ekoteko. Kaupunkilainen toki autoilee vähemmän kuin maalainen, mutta kaikessa muussa hänen hiilijalanjälkensä on suurempi kuin maalla asuvalla.

Tämä käy ilmi Aalto-yliopiston tutkijan Jukka Heinosen ja kiinteistöliiketoiminnan professorin Seppo Junnilan tutkimuksesta, jossa verrataan hiilijalanjälkiä erilaisilla asuinalueilla koko Suomessa.

Tulos on, että mitä tiiviimpi asutus, sitä suuremmat hiilidioksidipäästöt.

"Nyt on vallalla uskomus, että kunhan kaupunkirakennetta saadaan tiivistettyä, hiilijalanjälki pienenee. Aika varmasti voin sanoa, että niin ei tule tapahtumaan", Junnila sanoo.

Tutkijoiden mielestä julkisessa keskustelussa on keskitytty liikaa liikenteen hiilidioksidipäästöihin. On syntynyt kuva, että pelkkä yksityisautoilun välttäminen vähentää kasvihuonepäästöjä merkittävästi. Kuitenkin liikenteen osuus päästöistä on vain noin viidennes.

Tutkijat kyseenalaistavat myös sähkölämmityksen huonon maineen.

"Sähkölämmitystä pidetään absoluuttisena pahana, mutta se on samalla hirveän suuri mahdollisuus. Sähköstä tiedetään, että sitä voidaan tuottaa puhtaasti. Kun tuotanto puhdistuu, muutos tapahtuu heti", Heinonen sanoo.

He kuitenkin lisäävät, että ainakin toistaiseksi sähköllä voidaan tehdä myös paljon fiksumpia asioita kuin lämmittää asuntoja.

Suurin ero maalaisen ja kaupunkilaisen hiilijalanjälkien välille syntyy kulutuksesta. Näyttää siltä, että ilmastolle on haitaksi nimenomaan kaupunkilainen elämäntapa, johon kuuluu shoppailua, ulkona syömistä ja matkailua.

Esimerkiksi Helsingissä kantakaupungissa asuvilla hiilijalanjälki on suurempi kuin niillä, jotka asuvat kaupungin laitamilla. Heillä on varaa ja mahdollisuuksia kuluttaa.

Tutkijoiden tulos ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien pitäisi muuttaa maalle. Se tarkoittaa, että tulevaisuuden vähähiiliset asuinalueet voivat sijaita yhtä hyvin kaupungissa ja maalla, keskustassa ja lähiössä.

"Moni tykkäisi muuttaa vähän kauemmas ja asua maaseutumaisemmin. Ainakaan tämän perusteella ei voi sanoa, että se olisi hirveän ei-toivottava kehitys", Heinonen sanoo.

Mutta kun muuttaa maalle, pitäisi myös luopua kaupunkilaisesta elämäntavasta. Ongelmallisinta on, jos ihminen ei ole oikein kaupunkilainen, mutta ei kunnolla maalainenkaan.

Tällaisia ihmisiä asuu esimerkiksi Nurmijärvellä, missä 75 prosenttia automatkoista liittyy vapaa-aikaan. Sieltä lähdetään muualle ihmisten ja palveluiden luo.

Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa

Aiemmin HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi