Suomessa rakennetaan energiaa tuhlaavia taloja

Jos haluaa energiatehokkaan talon, joka kuluttaa vain vähän energiaa, se täytyy rakentaa itse. Nyt valmistuvat uudisasunnot eivät ole energiatehokkaita.

Helsingin Sanomien soittokierros osoitti, että energiatehokkaan uudisasunnon hankkiminen on mahdotonta.

Haussa oli rivitalokolmio Uudellamaalla. Asuntoa haettiin neljästä muuttovalmiista uudiskohteesta neljältä suurelta rakennuttajalta. Soittaja esiintyi ostajana eikä esitellyt itseään toimittajaksi.

Mikään valituista kohteista ei ollut energiatehokkaampi, mitä nykymääräykset velvoittavat. Saman rakennuttajan muista uudiskohteista ei myöskään löytynyt energiatehokkaita asuntoja.

Mielikuva siitä, että Suomi on energiatehokkaan rakentamisen kärkimaita, on aikansa elänyt.

VTT:n erikoistutkija Pekka Tuomaala kertoo, että 20 vuotta sitten suomalaiset talot olivat huippuluokkaa energiatehokkuuden saralla, mutta ympäristöministeriö ei ole tiukentanut rakennusmääräyksiä, joten etumatka on menetetty.

Suomessa nyt valmistuvat uudet talot ovat yleensä energiatodistuksen D-luokkaa. D-luokan asunnot kuluttavat 191–230 kilowattituntia energiaa vuodessa neliömetrillä. Energiatodistusten D-luokka on Tuomaalan mukaan jo "mennyttä päivää".

VTT:n erikoistutkija Jyri Nieminen toteaa, että 1990-luvulta lähtien on ollut teknistä osaamista rakentaa matalaenergiataloja, mutta markkinat ovat ohjautuneet eri tavalla. Energiatehokkuudesta ei ole tullut myyntivalttia.

"Omakotirakentajat ovat halunneet parempaa eristystä jo pidempään", hän huomauttaa.

Lisäkustannuksia energiapihin talon rakentamisesta ei Tuomaalan mukaan juurikaan koitunut.

Vaikka energiapihit materiaalit ovat 5–20 prosenttia kalliimpia kuin tavalliset, on ero hänen mukaansa "pyöristysvirheen" luokkaa kokonaiskustannuksissa, koska työvoima maksaa niin paljon.

Oulun kaupungin rakennusvalvonnan ja rakennusyritysten tekemän selvityksen mukaan energiatehokkaan omakotitalon rakentaminen maksaa 4 000–8 000 euroa enemmän kuin tavallisen talon.

Hinta riippuu talon koosta ja siitä, millä keinolla energiatehokkuutta parannetaan. Seinien ja katon tiivistäminen on halvin ja tehokkain keino.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori on esittänyt, että rakennusten energiatehokkuusmääräyksiä tiukennetaan jo puolentoista vuoden päästä 30–40 prosenttia ja neljän vuoden päästä 10–20 prosenttia lisää.

Nykyisin A-luokkaisia ovat alle 150 kilowattituntia vuodessa kuluttavat pientalot, mutta tiukennuksen jälkeen A-luokkainen talo voi kuluttaa enää 90–105 kilowattituntia vuodessa.

Ensimmäisen tiukennuksen jälkeen Suomi olisi samassa tasossa Ruotsin nykyisten vaatimusten kanssa.

Lämmitys on vain yksi osa asumisen päästökakkua. Myös käyttöveden lämmittämiseen ja sähkönkulutukseen etsitään energiapihejä ratkaisuja. Tekniikka mahdollistaa jo nyt lämmitykseen tarvittavan energian radikaalin pienentämisen, ja Tuomaalan mielestä tämä mahdollisuus tulisi hyödyntää.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi