Suomi liikkuvan laajakaistan takapajula

Suomi sijoittui tuoreessa mobiililaajakaistojen laatuvertailussa surkeasti jääden 72 maan vertailussa vasta sijalle 27. Ruotsi ja Tanska olivat kärjessä verkkolaitevalmistaja Ciscon rahoittamassa tutkimuksessa.

Kiinteän laajakaistan laatumittauksessa Suomi sijoittui kuudenneksi. Laajakaistan levinneisyydessä Suomi on yhä takapajula eli sijalla 25.

Mobiilikansana tunnetun Suomen vaatimaton menestys oli pieni yllätys, kommentoi Suomen Ciscon toimitusjohtaja Esa Korvenmaa. Viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan tulokset kertovat siitä, että yhteyksien laadussa on Suomessa suuri ero maaseudun ja kaupunkien välillä.

Nopeus on keskeisimpiä valintaperusteita liikkuvan laajakaistan hankinnassa. Teoreettista maksiminopeutta ei kuitenkaan välttämättä koskaan savuteta.

Suositus onkin, ettei liittymiä markkinoitaisi teoreettisella maksiminopeudella, sanoo informaatio- ja viestintäalan etujärjestön Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento.

Kuluttajavirasto on jopa edellyttänyt, että sopimuksessa kerrotaan nopeuden todennäköinen vaihteluväli. Haarukan ei saisi olla niin suuri, ettei liittymän hitaudesta voisi koskaan valittaa. Esimerkiksi Sonera myy vain yhtä liikkuvaa laajakaistaliittymää, mutta ei ilmoita sen maksiminopeutta, vaan markkinoi sen toimivan "aina verkon maksiminopeudella".

Liikkuva laajakaista käyttää 3g-matkapuhelinverkkoa. Nopeudet hidastuvat, jos yhtä tukiasemaa kuormittaa samanaikaisesti monta ihmistä.

"Jos nettisurffaajan yhteysnopeus lähenee teoreettista maksimia, hän on todennäköisesti tukiaseman ainoa käyttäjä", sanoo Soneran lehdistöpäällikkö Ahti Martikainen.

Myös paikka ja verkkotekniikka vaikuttavat nopeuksiin. Kolmannen polven 3g-matkapuhelinverkko ei ole valmis: tukiasemien rakentaminen on kesken.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi