Suomi rikkoi Pisa-tutkimusten piste-ennätyksen

Suomalaiskoululaisten menestys tuoreimman Pisa-tutkimuksen luonnontieteiden testissä rikkoi aiempien tutkimusten kaikki ennätykset.

Suomen tulos oli myös merkitsevästi parempi kuin minkään muun 56 osallistujamaan. Ykkössija tuli 563 pisteellä, kun toiseksi tullut Hongkong jäi 21 pisteen päähän.

OECD julkisti tiistaina virallisesti kolmannen Pisa-tutkimuksen tulokset Pariisissa ja eri puolilla maailmaa. Alustavia tuloksia pääsi vuotamaan jo viime viikolla Espanjan ja Saksan viestimiin, minkä takia myös OECD julkisti viime torstaina osan aineistosta.

Luonnontieteissä, joita suurin osa tehtävistä nyt koski, suomalaisten osaaminen oli korkeaa tasoa kaikilla osa-alueilla, mutta erityisesti luonnontieteellisen todistusaineiston käytössä.

Osaamisessa korostui myös tasaisuus eli heikkojen oppilaiden osuus oli Suomessa pieni verrattuna muihin OECD-maihin ja koulujen väliset erot olivat kaikista osallistujamaista pienimpiä. Myöskään sukupuolten ero ei luonnontieteissä ollut suuri ja vuodesta 2003 se on kaventunut.

Suomalaisoppilaat suhtautuvat myönteisemmin luonnontieteellisten asioiden opiskeluun kuin OECD-maiden oppilaat keskimäärin, mutta kovin kiinnostuneita he eivät eri aihepiireistä ole. Esimerkiksi kasvien biologia ei suomalaiskoululaisia juuri kiinnosta.

Lukutaidossa Suomi on ollut ykkönen jo kaksi kertaa, ja nytkin vain Etelä-Korea keräsi hieman enemmän pisteitä. Eri mittauskertojen välinen vaihtelu on Suomessa ollut pienintä.

Sen sijaan tyttöjen ja poikien välinen ero on lukutaidossa Suomessa OECD-maista toiseksi suurin. Suomalaistytöt ovat parantaneet lukutaitoaan entisestään.

Matematiikassa Suomen ohi meni hienoisesti vain Taiwan, mutta vuodesta 2003 suomalaisoppilaiden keskiarvo on noussut. Pojat pärjäävät matematiikan testeissä tyttöjä paremmin ja ero vain kasvoi edellisestä mittauksesta.

Kaikkiaan suomalaisoppilaiden menestys on pysynyt 2000, 2003 ja 2006 tasaisen hyvänä ja se perustuu kaikentasoisiin oppilaisiin – huippuihin ja heikkoihin.

OECD:n mukaiset perusvaatimukset suomalaisista täytti 95 prosenttia kaikilla osa-alueilla, kun keskimääräinen taso oli noin 80 prosenttia.

Myös oppilaiden ja koulujen väliset erot ovat Suomessa pienet eli sillä, mitä koulua käy, ei ole tulosten kannalta väliä. Tulosten vaihtelusta koulu selitti Suomessa alle kuusi prosenttia, kun keskiarvo oli 34 prosenttia.

Sosioekonominen tausta vaikutti oppilaiden tuloksiin eniten Ranskassa ja Uudessa-Seelannissa, kun Suomessa vaikutus oli selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.

Tasa-arvon lisäksi suomalainen koulutusjärjestelmä on kustannustehokas: huipputulokset saavutettiin keskimääräisin menoin. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa oppilasta kohti käytetään enemmän rahaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi