Susien muutto Venäjältä Suomeen on huvennut

OULU. Tuoreen geenitutkimuksen mukaan Suomi ei enää saa riittävästi vahvistusta susikantaansa Karjalan puolelta. Tähän saakka on luultu, että Venäjän Karjala on ehtymätön susiaitta, josta tyhjentyvä reviiri täyttyy jos Suomessa metsästetään liikaa.

Tällä hetkellä Venäjän Karjalassa arvioidaan olevan 300–350 sutta, kun vielä 1970-luvulla susia oli 600–700. Suomen kanta on laskenut runsaaseen 200 suteen.

Venäjän susikantaa on verottanut kasvanut metsästys sekä ravinnon puute, sillä hirvien määrä on jälkikartoituksen mukaan laskenut samassa suhteessa susien kanssa.

Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) sekä venäläisten tutkijoiden keräämästä aineistosta, jota ovat tutkineet Oulun yliopiston tutkijat.

"Suden alkuperän ja sukulaissuhteet paljastava geeniaineisto on Venäjän puolella otettu kaadettujen susien kudosnäytteistä. Suomessa on kaadettujen susien lisäksi kerätty karvanäytteitä sekä limakalvonäytteitä. Limakalvonäyte on otettu vanutupolla nukutetun suden suusta", kertoo tutkimusta johtava Oulun eläinmuseon johtaja Jouni Aspi.

"Oli melkoinen yllätys miten vähäiseksi Venäjän yhteys on hiipunut. Myös Karjalan ja Arkangelin alueen susivaihto on selvästi vähentynyt", Aspi sanoo.

Suden geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomeen tarvittaisiin Aspin mukaan ainakin yksi muuttosusi Venäjältä 3–4 vuoden välein.

"Muutama vuosi sitten Norjan Trondheimin seudulta vaelsi yksi Niinaksi ristitty pantasusi Suomeen, mutta se ammuttiin aika pian poronhoitoalueella", Aspi kertoo.

Myös Ruotsi ja Norja tarvitsisivat susikantoihinsa uutta verta Suomesta tai Venäjältä.

"Suomi joutuu nyt suunnittelemaan susikannan hoidon pelkästään omien susien varaan", sanoo petotutkija Ilpo Kojola RKTL:stä.

Pitkän kiistan jälkeen Euroopan unionin komissio hyväksyi keväällä sudenmetsästyksen Suomessa, sillä sudenhoitosuunnitelma takaa suden riittävän suojelun.

Lisäksi Suomen kanta on levinnyt perinteisiltä alueilta Suomen keski- ja länsiosiin.

Tutkijapiireissä on aika ajoin puhuttu myös susien pakkosiirroista. Aikoinaan ahmoja on siirretty Lapista ja Kainuusta Keski-Pohjanmaalle.

Geenitutkimusten mukaan se ei ole tuottanut toivottua tulosta.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi