Syyspäiväntasaus ennustaa tulevaa ja tuo syyn syksyisiin juhliin

Tänään keskiviikkona vietetään syyspäiväntasausta, jolloin aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Päivä ja yö ovat tänään suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla.

Syyspäiväntasauksen jälkeen yö tulee Pohjolassa pidemmäksi kuin päivä. Pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden pituinen yö ja etelänavalla päivä.

Tähtitieteen määritelmän mukaan syksy alkaa syyspäiväntasauksesta.

Tilanne toistuu päinvastaisena kevätpäivän tasauksena maaliskuussa, jolloin Aurinko kipuaa pohjoiselle pallonpuoliskolle ja meillä päivä tulee jälleen yötä pidemmäksi.

Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan syyspäiväntasauksen aikoihin sytytettiin ensimmäisen kerran kesän jälkeen valot verstaaseen, koska työskentely ei enää onnistunut luonnonvalossa.

Entisajan Suomen kaupunkien käsityöverstaissa on tuolloin vietetty "silmänkirkastusjuhlia".

Kun työnteko oli lopetettu, sytytettiin hämärän tullen valot, ja mestari tarjosi oppipojilleen myös toisenlaista "silmänkirkastusta" eli viinaryypyn. Siitä lähtien verstaissa poltettiin valoja, jotta nähtiin paremmin työskennellä syksyn yhä lisääntyvässä hämärässä.

Tapana siis oli, että verstaissa työskenneltiin lampunvalossa aikana, joka alkoi joko Santerin päivästä tai syyspäiväntasauksesta ja päättyi kevätpäiväntasaukseen 21. maaliskuuta.

Syyspäiväntasaukseen liittyvien uskomusten mukaan revontulet syyspäiväntasauksen aikaan tietävät pakkasia ja palokärjen huudot kauniita talvikelejä. Syyskuun myrskyt ennustavat hyvää viljavuotta ja runsaslumista talvea.

Syyspäivän tasaukseen liittyy myös outo ilmiö, jonka uskotaan esiintyvän syys- ja kevätpäivän tasauksina. Monet nimittäin ovat huomanneet, että kananmunat, kuulakärkikynät ja muut epätasapainoiset esineet saa pysymään pystyssä tasauksen hetkillä ja pari tuntia sen jälkeen. Tieteellistä selitystä asialle ei ole löytynyt, mutta asiaa voi kukin kokeilla käytännössä.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi