Tässä järjestyksessä suomalaisia rokotetaan

1. Terveydenhuollon henkilöstö. Infektio- ja päivystyspotilaita hoitavat altistuvat työssään virukselle muita enemmän. Terveydenhuollon työntekijöiden rokottaminen suojaa myös niitä potilaita, joilla itsellään rokotteen teho voi olla huono.

2. Raskaana olevat naiset. Valtaosa raskaana olevista sairastaa lievän taudin. Heillä on kuitenkin muita samanikäisiä suurempi riski vakavan taudin kehittymiseen.

3. Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat puolivuotiaista 64-vuotiaiksi. Säännöllistä lääkitystä sydänsairauden tai keuhkosairauden vuoksi saavat. Metabolinen sairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti. Yli 65-vuotiailla sairastumisriski on pienempi kuin millään muulla väestönosalla.

4. Terveet 6–35 kuukauden ikäiset lapset. Pienillä lapsilla sairastuvuus on suuri, ja he ovat tehokkaita tartuttajia.

5. Terveet 3–24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet. Nuorten ikäluokkien onnistunut rokottaminen on tärkein keino rajoittaa pandemian levinneisyyttä. Nuoria rokottamalla säästetään mahdollisimman paljon elinvuosia.

6. Sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Tässä ikäluokassa sairastuvuus sikainfluenssaan on kertyneiden tietojen valossa selvästi muita alhaisempi.

7. Koko väestön rokottamisen tarve arvioidaan, kun nähdään, kuinka tilanne kehittyy. Mikäli epidemiatilanne edelleen vaatii rokotusten jatkamista, rokotetaan lopuksi terveet 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat painottaen rokotusten aloittamista nuoremmista ikäryhmistä

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi