Terveysviranomaiset arvostelevat WHO:n pandemialuokitusta

Maailman terveysjärjestön WHO:n pandemialuokitus herättää arvostelua terveysviranomaisten ja tutkijoiden keskuudessa.

Kun A(H1N1)-viruksen aiheuttama sikainfluenssa vajaa vuosi sitten julistettiin pandemiaksi, se oli omiaan lietsomaan paniikkia. Kun tauti sitten osoittautui lievemmäksi ja vähemmän tarttuvaksi kuin pelättiin, WHO:n julistusta ja sen vaikuttimia alettiin epäillä.

"WHO:n kesäkuinen pandemiajulistus oli lähinnä hallinnollinen päätös. Se oli viesti eri maiden hallituksille ja viranomaisille, että ryhtykää nyt tosissaan valmistautumaan, ja rokotevalmistajille, että nyt on syy panna tuli pannun alle", sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylijohtaja Juhani Eskola.

Maailman terveysjärjestöä onkin syytetty siitä, että se on lääketeollisuuden talutusnuorassa. Pandemiajulistuksen seurauksena rokote- ja lääkevalmistajien on arvioitu saaneen maailmassa yhteensä jopa 15 miljardin euron suuruiset tilaukset.

Perinteisesti pandemiaksi on tulkittu tauti, joka leviää laajalle sekä aiheuttaa vakavaa sairautta ja runsaasti kuolemantapauksia. Pandemioita ovat olleet esimerkiksi musta surma ja espanjantauti.

Maailman terveysjärjestön tuore määritelmä on kuitenkin madaltanut pandemiakynnystä. WHO voi julistaa "kuudennen vaiheen" pandemian, jos virus on löytynyt vähintään kahdelta mantereelta eikä sen leviämistä maailmanlaajuiseksi voi enää estää.

"Sen sijaan se ei sisällä mitään arviota siitä, onko tauti vaarallinen vai ei", Eskola huomauttaa.

Pandemian määritelmää pitää ongelmallisena myös infektiotautiopin professori, Husin ylilääkäri Heikki Peltola. "Kannattaako pandemiaa mennä toitottamaan, jos se ei ole vakava?" hän kysyy. Hänen mielestään tautia ei koskaan olisi pitänyt julistaa pandemiaksi.

Esimerkiksi Yhdysvaltain terveysministeriö luokittelee epidemiat myös sen mukaan, kuinka suuri osa tartunnan saaneista kuolee. Ylimpään, viidenteen, ryhmään tauti lukeutuu, jos sairastuneista yli kaksi prosenttia kuolee. Sellainen oli esimerkiksi yhdeksän vuosikymmenen takainen espanjantauti – samoin kuin sars tai lintuinfluenssa. A(H1N1):n kuolleisuus on jäänyt alle puolen prosentin.

Myös ylijohtaja Eskolan mielestä pandemialuokitukseen tarvittaisiin jokin taudin vaarallisuutta kuvaava mittari. "Luulen, että WHO miettii nyt näitä pandemiakriteereitä uudelleen, jotta se saa viestinsä jatkossa paremmin läpi." Eskola kuuluu WHO:n pääjohtajan alaiseen rokotusasiantuntijaryhmään.

A(H1N1)-virukseen kuolleita on maailmassa virallisesti nyt runsaat 18 000 ja Suomessa 44. Tartuntatautirekisteriin on Suomessa ilmoitettu runsaat 9 500 vahvistettua tautitapausta, mutta THL arvioi noin puolen miljoonan suomalaisen sairastaneen sikainfluenssan.

Suomi tilasi pandemiaa vastaan 5,3 miljoonaa rokotetta. Noin puolet suomalaisista on ottanut rokotuksen.

Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi