Useat tahot tutkivat poliisin toimia Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä

Poliisin toimintaa on arvosteltu Smash Asem -mielenosoituksen yhteydessä runsaasti: Mm. tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio päätti maanantaina pyytää selvityksen poliisilta. Lisäksi joko eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt tai apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka alkaa tutkia kanteluita, joita muutamat ihmiset tekivät laillisuusvalvojille maanantaina.

Kantelut koskivat ihmisten kiinniottoja, piiritystä, kuvaamista ja henkilötietojen keräämistä Kiasman aukiolla ja sen läheisyydessä.

Poliisi piiritti satoja ihmisiä, rajoitti vielä suuremman joukon liikkumista ja otti kiinni 136 ihmistä.

”Kantelut johtavat vähintään siihen, että poliisilta pyydetään selvitys kantelijoiden esittämistä asioista. On myös mahdollista, että teemme poliisin toiminnasta laajemman selvityksen”, Lindstedt kertoo.

Laillisuusvalvojat aikovat neuvotella keskenään, alkaako tapahtumia tutkia apulaisoikeusasiamies, apulaisoikeuskansleri vai molemmat.

Jaakko Jonkka kävi jo maanantaina puhuttamassa muutamia lauantaina kiinniotettuja ihmisiä ja poliiseja Helsingin poliisin tiloissa.

Tietosuojavaltuutettu Aarnio pyytää poliisilta selvityksen, miten ja mitä tietoja poliisi keräsi ihmisistä, onko tiedot talletettu johonkin rekisteriin ja miten ne hävitetään.

”Käsitykseni mukaan satunnaisia ohikulkijoita ja muita sivullisia jäi saarroksiin. Poliisi keräsi heiltä henkilötietoja ja kuvasi heitä. Se on herättänyt huolta ihmisissä, joista jotkut pelkäävät tietojen tulevan esiin esimerkiksi työpaikkahaastattelussa. Tarkoituksemme on selvittää, onko kaikki mennyt lain mukaan”, Aarnio kertoo.

Rikosylitarkastaja Salon mukaan rikoksista epäiltyjen tiedot päätyvät normaaliin tapaan poliisin esitutkinta-aineistoon. Muiden tiedot on määrä hävittää, kun poliisi lopettaa tutkintansa.

”Tiedot eivät päädy mihinkään rekisteriin”, Salo lupaa.

Sisäministeriön poliisiylijohtaja Markku Salminen ei pidä tarpeellisena, että ulkopuolinen taho arvioisi poliisitoimien mahdollista ylimitoitusta.

”Poliisi onnistui tehtävässään. Tarkoituksena oli estää kokoontumisen muuttuminen mellakaksi. Erotan kyllä suomalaisten mielipiteenvapauden ja mellakoinnin. Pesismaila ei ole mielipiteenilmaisun väline”, hän huomauttaa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi