Tietosuojavaltuutettu uskoo identiteettivarkauksien aallon iskevän Suomeen

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pelkää maailmalla yleistyneiden identiteettivarkauksien leviävän Suomeen.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa identiteettivarkaus on yksi nopeimmin kasvavista rikollisuuden muodoista. Arviolta yhdeksän miljoonan amerikkalaisen henkilötietoja käytetään vuosittain rikollisiin tarkoituksiin. Vahingot ovat kymmeniä miljoonia dollareita vuodessa.

Suomessakin identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet tasaisesti. Valtaosa rikoksista on kuitenkin perinteisiä: ensin varastetaan pankkikortti, ja sitten sillä ostetaan jotakin.

"Jos yritykset eivät kehitä etäpalveluidensa tapaa tunnistaa käyttäjät, kysymys on meilläkin vain ajasta. Suurin ongelma on, että Suomessa on paljon palveluita, joissa käyttäjän tunnistaminen perustuu esimerkiksi henkilötunnukseen, osoitteeseen ja puhelinnumeroon", Reijo Aarnio sanoo.

Esimerkiksi viime vuonna parikymppinen helsinkiläismies käytti vanhan pariskunnan tietoja kymmenien tuhansien eurojen lainojen nostamiseen.

Tietosuojavaltuutettu sai juuri erävoiton tunnistusasioissa, kun tietosuojalautakunta totesi pikaluottoyritysten tavan tunnistaa lainanhakija rikkovan henkilötietolakia.

Vippifirmoista saa pelkillä henkilötiedoilla sekä puhelin- ja tilinumerolla parinsadan euron lainoja. Aarnion mukaan käypiä tunnistustapoja ovat pankkien nettitunnukset eli niin sanottu tupas-järjestelmä tai sähköinen henkilökortti, HST.

Eri teleyritykset ovat jo pitkään halunneet Väestörekisterikeskuksen ylläpitämän HST-järjestelmän tunnistetiedot käyttöönsä. Se saattaisi kuitenkin Aarnion mukaan viedä asioita huonompaan suuntaan.

"Suomessa telealan liikevaihdosta neljänneksen tekevät ulkomaiset toimijat. Emme voi tietää, miten hämäräperäisiä yrityksiä Suomeen vastedes tulee", Aarnio sanoo.

"Jos henkilökorttien tunnistetiedot päätyvät vääriin käsiin, lopputuloksena väärennettyjä henkilökortteja voi putkahdella esiin ympäri maailmaa."

Yritysten pitäisikin kehittää aktiivisesti uusia järjestelmiä, arvioi tietosuojavaltuutettu.

"Suomessa on tällä alalla valtava osaamisvaje. Tietosuojassakaan ei ole mitään järkeä laittaa kaikkia munia samaan koriin."

Aarnion mukaan alalla on tulevaisuudessa suuret markkinat, joissa riittäisi sarkaa suomalaisille.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi